Oulu universitehta Giellagas-instituhta guhkesáigásaš sámekultuvrra professor Veli-Pekka Lehtola (65) báhcá ealáhahkii. Su ealáhahkii báhcima ávvudit vuossárgga Sámi álbmotbeaivvi Oulus ávvusemináras.
Sápmelaččat ja maiddái váldoálbmot dovdet Lehtola buoremusat girječállin. Lehtola lea almmustahttán nuppelohkái girjji, main son lea dutkkan erenomážit sápmelaččaid ja Sámi historjjá, sihke sámi dáládáidaga ja sápmelašgova ovdáneami.
Lehtola govvidage iežas kultuvrralaš dulkan. Son lea barggustis bokte geahččalan muitalit sámeáššiid birra suopmelaččaide, muhto seammás háliidan juohkit arkiiva dieđuid maid iežas álbmogii sápmelaččaide.
– Lean suopmelaččaide čilgen dan sámi historjá ja sámi áššiid, vai oažžut sámi jiena gullot maiddái Suoma servodagas. Nuppe dáfus mun lean sápmelaččaide geahččalan máhcahit dan dieđu, mii lea dábálaččat doppe arkiivvain ja vehá dego vajálduvvan, muitala Lehtola.
”Sámevuoigŋa boahtá eatnis, girjjálašvuođa hálut áhčis”
Veli-Pekka Lehtola lea bajásšaddan Anáris. Niillasaš Biret Biret-Ánne Veli-Pekka beroštišgođii čállimis juo skuvllas. Maiddái su áhčči Teuvo Lehtola lei čállán nuorabun noveallaid ja románagiehtačállosiid. Ruovttu ja skuvlla doarjja dolvoge Veli-Pekka Lehtola ain nannoseappot čállima máilbmái.
– Dat mu sámevuoigŋa boahtá varra mu sápmelaš eatnis ja dat girjjálašvuođa hálut bohtet suopmelaš áhči bokte, gii lei áŋgir dutkkat ja čállit. 1990-logus háliidin eanet álgit dutkkat ja álgen čállit nákkosgirjji. Das dat vulggii, čilge Lehtola.
Lehtola lea bargan measta olles iežas eallima čállimiin ja teavsttaiguin. Ovdal universitehta son barggai maid doaimmaheaddjin ja čálii áviissaide. Son liiko leaikkastallat ja veardida iežas eallinbálgá dasa, maid olbmot hálle sámi girječálli Johan Turi birra dolin.
– Go giliolbmot gulle, ahte Johan Turis lea šaddan máilmmi dovddus girječálli, de dat olbmot lohke, ahte danhan juo sáhtii árvidit, go son ii máhttán daid bohccuid dikšut. Munnje lea maid okta fuolki dadjan, ahte dakkár láikkes diŋga, dušše girjjiid lohká ja čállá, iige dakkár albma bargguide oassálaste. Muhto dat lea su oaidnu, bohkosa Lehtola.
Ii leat ballan massimis dieđalaš jáhkkehahttivuođa
Maŋemuš girjjistis Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi (2022) Lehtola oaččui Botnia- girjjálašvuođabálkkašumi. Son lea maid dahkan giehtačállosa Sáme Musea Siidda ođđa Enâmeh láá mii párnááh - Nämä maat ovat lapsiamme -čájáhussii.
Lehtola lea čállán eanas girjjiidis ja teavsttaidis suomagillii, muhto muhtun veardde maiddái sámegillii. Dasa lassin son lea almmustahttán maiddái eaŋgalsgielat čállosiid. Suomagielat buvttadeapmi lea goit leamašan sutnje dehálaš, vai váldoservodat maid áddešii sámeáššiid. Deháleamos ja eanemus mearkkašahtti bargun son namuha Saamelaiset suomalaiset -girjji (2012), mii muitala Suoma sámiid birra 1900-logu álggu bealde.
– Dat lea munnje deháleamos dain sámi fáttain, ahte das mun dutken seammás dego iežan historjjá maiddái.
Lehtolai lea álot leamašan hui dehálaš loktet sámevuođa oidnosii.
– Dat mo mun lean hábmen dan dáppe akademalaš máilmmis ja Suoma servodagas, de ii dat áibbas álki leamašan.
Ságastallan ja riidu sámemeroštallamis leage čuvvon su olles dan áiggi, maid son lea bargan sámekultuvrra professoran Oulu universitehtas jagi 2005 rájes. Lehtola lea šaddan vihkkehallat, ahte man garrasit son sáhttá váldit beali sámeáššiide, amas massit akademalaš jáhkehahttivuođa. Go Lehtola čálii Saamelaiskiista-gijji (2015), de máŋggat kollegat rávvejedje su, ahte ii galggašii oba almmustahttitge dan.
– Sii dadje, ahte ale atte dan olggos, go dus manná dieđalaš jáhkehahttivuohta. Muhto dat ii hehtten mu ollenge. Ahte jus manná, de manná. Mun dihten, ahte mun basttán dihtolágan objektiivvalašvuođa doallat, vaikko mun čálán sámiid bealis, dadjá Lehtola.
Lehtola ii balage čuožžut sámi oainnu duohken.
– Ain duollet dálle boahtá ovdan, ahte leatgo don bealálaš vai in, muhto mun logan, ahte jus mun lean bealálaš sámiid ektui ja sámiid ovddas, de dat heive munnje.
Bargoustit rábmo luohtehahttin ja rabas olmmožin
Giellagas-instituhta hoavda Anni-Siiri Länsman lea dovdan Lehtola juo gaskaskuvlla rájes. Oktasaš fearánat leat čoggon eallima áigge olu. Soai leaba studeren nuorravuođas ovttas Oulus ja vuođđudan maid sámi oahppiid searvvi Suohpana. 1980-logus Álttá stuimmiid áigge soai leigga ordneme Helssegii miellačájáhusa sámiid rivttiid bealis ja mátkkošteigga maid seamma bussiin Áltái ovttas earáiguin.
Jagis 2004 soai bargagođiiga ovttas Oulu universitehtas ja plánegođiiga sámi kultuvrra oahppoprográmma. Länsman mielas soai leaba leamašan hui buorre bargobárra ja son govvidage iežas bargoustiba luohtehahttin.
– Son lea hui rabas olmmoš ja geahččá dan máilmmi nu, ahte son ii leat garrasit juste dan miela dahje duon miela, muhto son smiehtada áššiid, geahččá máŋggaid beliid ja vihkkedallá ahte moson dát livččii. Liikká son máhttá dahkat mearrádusaid, muhto ovdal go dahká mearrádusaid, de vihkkedallá áššiid sierra beliid. Diet lea dakkár maid mun lean oahppan sus, ahte bisánit smiehtadit, muitala Länsman.
Länsman oaivvilda, ahte Veli-Pekka Lehtola mearkkašupmi sámi dieđamáilbmái lea stuoris.
– Son lea čállán nu olu girjjiid ja artihkkaliid, ahte sonhan boahtá váikkuhit vaikko man guhká sámi dutkamis ja obalohkái das, ahte mo sámit leat dutkojuvvon ja mo sámit bohtet ain dás ovddos guvlui dutkojuvvot, dadjá Länsman.
Ođđa hástalusat vurdet
Lehtola ealáhatbeaivvit leat juo virggálaččat álgán, muhto sus leat ain logaldallamat, maid galgá vel giđa áigge doallat. Measta 20 jagi leat golihan sámekultuvrra professora virggis.
– Dat lea oalle olu 20 jagi bargat munnje, go mun nuorran ledjen dakkár, ahte ledjen olles áigge lonuheamen daid bargguid. Dat ii lean munnje oba álkige álgit professora bargui, muhto bures lea mannan ja dat bargobiras leamašan munnje hui dehálaš, muitala Lehtola.
Lehtola muitala, ahte studeanttat ja bargu singuin leat dolvon su ovddos guvlui. Dál lea goit áigi geahčadit ođđa hástalusaid.
– Mun logan varra nugo valáštallit, ahte in leat vel ádden dan. Jurdda lea, ahte dál mun beasan dutkkat ja čállit ráfis, go bázán eret.
Sus leat goit muhtin prošeavttat, main galggašii válljet.
– Kánske sámepolitihkalaš historjá lea okta ášši, muhto maiddái dakkár vehá earálágan barggut. Háliidivččen maid vehá eará láhkai geahččalit čállit sámiid historjjá birra, smiehtada Veli-Pekka Lehtola.*