Tamperelaiset koululaiset kertovat ilmiöstä, johon somen käyttäjät nykyään väistämättä törmäävät.
– Tiktok-videoihin kommentoidaan välillä ihan tosi järkyttäviä kommentteja. Snäpissä se on enemmän sellaista, että jotain on vaikka pahoinpidelty ja sitten ne videot liikkuvat snäpissä, 9.-luokkalainen Venla Vuorinen kertoo.
6.-luokkalainen Ada Sulin kertoo pääasiassa välttyneensä kiusaamiselta.
– En ole tehnyt hirveästi julkista sisältöä. Pari kertaa olen tehnyt, ja on tullut vihakommentteja.
Omien kuvien, videoiden ja mielipiteiden julkaiseminen on riski joutua ilkeän kommentoinnin kohteeksi.
– Haukutaan ulkonäköä, mitä tekee ja mitä on mieltä. Jotkut tykkäävät ärsyttää ja haukkua, 6.-luokkalainen Voitto Maasola kertoo.
Somekiusaaminen ilmiönä
Uutisluokan haastattelemista 11 tamperelaisnuoresta neljä kertoo, että heitä on joskus kiusattu somessa. Kaikki haastatellut ovat nähneet kiusaamista – monet jopa päivittäin.
Sosiaalisen median kanavissa tapahtuvalla kiusaamisella on monia muotoja. Se voi olla esimerkiksi
- nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista
- ryhmän ulkopuolelle jättämistä
- uhkailua
- feikkiprofiilien tekemistä
- valheellisten tietojen levittämistä
- kuvien tai tietojen julkaisemista ilman lupaa
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyssä vuonna 2021 puolet kyselyyn vastanneista nuorista kertoi joutuneensa itse jonkin nettikiusaamisen muodon kohteeksi ainakin kerran. Yli 80 prosenttia nuorista oli nähnyt verkossa muihin ihmisiin kohdistuvaa kiusaamista jossain sen muodossa.
Somekiusaaminen rikoksena
Osalle uutisluokan haastattelemista nuorista oli uutta tietoa se, että somekiusaaminen voi olla rikos. Tiktokin konstaapeli Daniel, vanhempi konstaapeli Daniel Kalejaiye kertoo, milloin somekiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit.
– Jos kommentit, kuvat tai videot loukkaavat toista vakavasti, asettavat toisen merkittävän huonoon valoon tai aiheuttavat toiselle kärsimystä, ne täyttävät todennäköisesti jonkin rikoksen tunnusmerkistön.
Rikosnimikkeitä ovat esimerkiksi kunnianloukkaus, laiton uhkaus tai yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen. Jos kiusattu tekee asiasta poliisille tutkintapyynnön ja asia päätyy oikeuteen, kiusaajalle voi tulla sakkorangaistus. Sakkojen suuruuden määrää teon vakavuus.
– Yleisin nuorten saamien sakkojen suuruus on joitain satoja euroja, Daniel Kalejaiye kertoo.
Sakkojen lisäksi voi tulla maksettavaksi vahingonkorvaukset, jotka voivat olla jopa tuhansia euroja.
Suosituin ratkaisu on sovittelu
Tilastotietoa somekiusaamisesta annetuista tuomioista tai sakkojen määrästä ei ole. Syynä on se, että tilastoista ei käy ilmi, onko jonkin tuomion taustalla somekiusaamista vai ei.
Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari Petra Spring ei muista yhtään oikeusjuttua, jossa olisi selvitetty lasten tai nuorten välistä somekiusaamista.
Rikoskomisario Marko Forss on tutkinnanjohtaja Helsingin poliisin ryhmässä, joka tutkii alle 18-vuotiaiden epäiltyjen rikoksia. Somekiusaamisesta tulee hyvin harvoin rikosilmoituksia.
– Meillä näkyy yksittäisiä tapauksia, jotka ovat kunnianloukkauksia tai laittomia uhkauksia. Kyse on ennemminkin siitä, että somessa on ollut riitaa ja se näkyy fyysisesti koulussa tai muualla pahoinpitelyrikoksena, Marko Forss kertoo.
Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Poliisi voi tutkia tapausta, mutta rikosepäilyt eivät etene syyttäjälle tai tuomioistuimelle.
Alle 15-vuotiaasta tehdään lastensuojeluilmoitus, ja kiusaamista selvitetään sovittelutoimistossa tai koulussa. Päävastuu alle 15-vuotiaista on sosiaaliviranomaisilla.
Marko Forssin mukaan myös 15–17-vuotiaiden kiusaamistapaukset pyritään yleensä sovittelemaan.
Vahingonkorvausvelvollisuus sen sijaan ei noudata rikosvastuun ikärajaa. Myös alle 15-vuotias voi joutua korvaamaan rikoksella eli rangaistavaksi määrätyllä teolla aiheuttamansa vahingot.
Puututaan kiusaamiseen – ei rangaista
Tamperelaisnuoret arvioivat, että somekiusaajat eivät yleensä joudu vastuuseen teoistaan. Yksi syy voi olla se, että kiusattu häpeää saamiaan viestejä tai kommentteja eikä vie asiaa eteenpäin.
– Netissä voi kiusata anonyymisti, joten sitä ei huomata, 6.-luokkalainen Suvi Saarelainen arvioi.
– Sitä ei selvitetä samalla tavalla kuin fyysistä kiusaamista, 6.-luokkalainen Pihla Takala sanoo.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton parin vuoden takaisen kyselyn mukaan nuorten yleisin toimintatapa oli kiusaajan estäminen tai blokkaaminen. Näin toimi vajaa puolet vastanneista.
Joka viides kiusatuksi joutunut nuori oli kertonut asiasta luotettavalle aikuiselle, ja joka viides oli tehnyt kiusaamisesta ilmoituksen ylläpitoon. Toisaalta yhtä moni kiusattu ei tehnyt asialle yhtään mitään.
Uutisluokan haastattelemat olivat yhtä mieltä siitä, että kiusaaminen johtuu kiusaajan omista ongelmista.
– Kiusaaja ei tunne oloaan hyväksi. Joskus se on kateutta tai sitä, että on paha olo, Kerttu Kajander sanoo.
Kiusaaminen aiheuttaa kiusatulle pahaa mieltä, itsetunto-ongelmia ja jopa mielenterveysterveysongelmia. Koululaiset eivät silti kaipaa kiusaajille rangaistuksia.
– Ei ehkä rankaisemaan aleta, mutta jotain voisi sanoa, että ne lopettaisi, sanoo 6.-luokkalainen Silvia Lankinen.
Onko sinua kiusattu somessa? Älä jää yksin. Apua ja neuvoja saa muun muassa täältä:
Tämän jutun toimittajina ja kuvaajina ovat toimineet Tampereen Lielahden koulun 9B-luokan oppilaat, jotka ovat mukana Ylen mediakasvatushankkeessa, Yle Uutisluokassa:
Auri Hakala, Karoliina Harkivi, Aada Heiskanen, Eda Kautto, Amalia Lamu, Ella Mikkola, Sade-Kaisla Ojanperä, Matilda Törölä ja Anni Vuorinen.
Yle Uutisluokka on mediakasvatustoimintaa, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan Ylen uutiskummin opastuksella.
Tule seuraamaan ja osallistu suoraan keskusteluun kiusaamisesta somessa! Striimi tulee Lielahden koulusta Tampereelta perjantaina 28. huhtikuuta klo 10.15-10.45.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.