Kahdeksasluokkalaisen Ukko Tervon vaatebrändi Flare Wear sai alkunsa, kun hän innostui vaatteiden suunnittelusta käsityön tunnilla.
Omasta vaatebrändistä huolimatta vaasalainen Tervo ei ole mitenkään erityisesti kiinnostunut vaatesuunnittelusta. Raha oli suurin motiivi suunnittelun aloittamiseen ja vaatteiden myyntiin.
– Katsoin Googlesta, mikä olisi sopiva sivutyö alle 18-vuotiaalle. Päädyin vaatebrändiin, sanoo Tervo.
Tervo kertoo, että voisi jatkaa vaatteiden suunnittelua vanhempanakin, jos saisi siitä tarpeeksi rahaa. Rahoilla hän haluaisi ostaa punaisen auton.
– Tavoite olisi, että tästä tulisi iso juttu ja siitä saisi elannon. En mä tätä 500 euron kuukausipalkalla 60-vuotiaaksi asti kyllä lähtisi tekemään.
Hyvä toimeentulo on nuorille entistä tärkeämpää, kun työnantajaa valitaan. Näin kertoo konsultointiyhtiö Universumin tuorein opiskelijatutkimus, johon haastateltiin yli 13 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa.
Kilpailukykyinen pohjapalkka on noussut tärkeysjärjestyksessä sijalta neljä sijalle kaksi tutkimuksessa kolmen vuoden sisällä. Listan kärjessä on työn monipuolisuus.
Academic Workin julkaisemassa Young Professional Attraction Index (YPAI) -tutkimuksessa palkka nousi puolestaan viime vuonna työnantajan valinnassa kaikkein tärkeimmäksi tekijäksi.
Kuuntele: Vaasan Merenkurkun koululla Ukko Tervoa haastattelivat seiskaluokkalaiset Ylen Uutisluokan toimittajat Minja Mäenpää ja Oliver Norrena.
Asiantuntija: Tulos ei kerro, että kovat arvot olisivat korvaamassa pehmeät
Palkkauksen korostuneesta roolista huolimatta Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Telma Rivinoja ei usko Universumin opiskelijatutkimuksen tuloksen kielivän siitä, että kovat arvot olisivat korvaamassa pehmeät suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Totta kai on mielenkiintoista, että tuloksissa raha-asiat ovat myös esillä ja nousseet. Se on linjassa sen kanssa, että oikeasti ajatellaan, että työn tulee tarjota vähintäänkin kohtuullinen toimeentulo.
Aikaisemmissa tutkimuksissa työn merkityksellisyyttä ja sisältöä on pidetty palkkaa tärkeämpänä.
Rivinojan mukaan pitkällä aikavälillä katsottuna työn sisältö määrittää edelleen sukupuolesta ja -polvesta riippumatta pitkälti sen, mikä meille on työssä kaikkein tärkeintä.
Työn monipuolisuus ja oman osaamisen kehittäminen ovat pitkään olleet suomalaisille työntekijöille tärkeimpiä tekijöitä työnantajaa valitessa.
Sen lisäksi oman työn tulosten näkeminen sekä hyvä työyhteisö ja työilmapiiri korostuvat vastauksissa.
– Mielestäni on mielenkiintoista huomata, että nuoret eivät meillä ole mitenkään erityinen joukko näiden arvostustensa osalta, Rivinoja sanoo.
Myös koulutus ja sukupuoli vaikuttavat siihen, kuinka suurta roolia raha työssä pelaa.
– Miehet pitävät sitä tavallisesti suuremmassa arvossa kuin naiset, mutta myös esimerkiksi koulutukseltaan ammatillisesti suuntautuneemmat näkevät työn usein välineellisemmin, Rivinoja toteaa.
”Nuori sukupolvi ajattelee, että työ on elämää varten, ei toisinpäin”
Palkkauksen merkityksen kasvu on Työterveyslaitoksen Telma Rivinojan mukaan hyvin tyypillistä taloudellisesti epävarmoina aikoina.
Oman toimeentulon turvaaminen nousee arvoasteikossa.
– Vakaampina aikoina pehmeämmät arvot nousevat sitten enemmän esiin ja erityisesti työn mielekkyys ja työssä jaksamisen tärkeys korostuvat.
Mediassakin puhutaan nykyään Rivinojan mielestä enemmän rahasta myönteisessä valossa.
– Puhutaan esimerkiksi erilaisista toimeentulon lähteistä ja sijoittamisesta. On mielenkiintoista nähdä, miten se ehkä tulee tulevina vuosina tähän asiaan vaikuttamaan.
Nuoret arvostavat Rivinojan mukaan myös vapaa-aikaa, jonka viettämistä työstä saatu kohtuullinen ja turvattu toimeentulo luontaisesti tukee.
– Nuori sukupolvi ajattelee, että työ on elämää varten, ei toisinpäin, Rivinoja tiivistää.
Yrittäjyyden suosio on kasvussa
Viime vuonna joka kolmas korkeakouluopiskelija kertoi myös olevansa kiinnostunut yrittäjyydestä.
Graffcave -verkkokauppa syntyi alun perin kahden yläkoululaisen ideasta alkaa myydä graffittitarvikkeita ja maaleja.
Nyt Vaasassa toimiva kauppa on erikoistunut ulkomaalaisten herkkujen myyntiin ja sitä pyörittää omin voimin 15-vuotias Axel Thors.
– Kun talvi tuli, graffitituotteet alkoivat myydä vähän huonommin. Mietin, pitäisikö tuotteet vaihtaa ja aloin katsoa yhtä tubettajaa, Jaime Ibanezia. Hän perusti yrityksen, jossa myy nimenomaan amerikkalaista karkkia.
Myymistään tuotteista Thors ei vielä tienaa, vaan tuotot menevät uusien tilauksien ostoon. Tavoite on saada myytyä karkkeja ja herkkuja isoihin kauppaketjuihin.
Tulevalta työpaikaltaan Thors toivoo erityisesti joustavuutta ja sitä, että saisi itse päättää asioista.
– Joku sellainen työ, missä ei olisi kovin tarkat tehtävät, että saa itse oikeasti tehdä. Olisihan se hauskaa olla yrittäjä tulevaisuudessa. Jää nähtäväksi, mikä musta oikein tulee.
Juttua voi kommentoida Yle-tunnuksella perjantaihin 2.6.2023 kello 23 asti.
Juttu on tehty yhteistyössä Ylen Uutisluokkaan osallistuneiden nuorten kanssa.