Nuorten lievät mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Näin sanoo Lapin hyvinvointialueen lasten ja nuorten keskitettyjen mielenterveys ja riippuvuus palveluiden ylihoitaja ja vastuuyksikköjohtaja Tuula Mäntymäki. Mäntymäen mukaan vakavissa mielenterveysongelmissa ei ole kuitenkaan nähty muutosta.
”Terapiaan pääsy auttoi tosi paljon. En tiedä kuinka huono tilanne olisi, jos en olisi päässyt (terapiaan).”
Rovaniemeläisen yläkoulun oppilas
Mäntymäen mukaan noin neljäsosalla nuorista on ongelmia oman mielenterveytensä kanssa. Hän sanoo, että kouluterveyskyselyn tuloksissa ahdistuneisuus ja syömishäiriöt ovat olleet kasvussa korona-ajan jälkeen.
Viidennes huolissaan mielenterveydestään
Uutisluokan yläkoululaisille tekemään mielenterveyskyselyyn tuli 426 vastausta. Vastaajista iso osa ei ollut huolissaan omasta mielenterveydestään, mutta kuitenkin melkein puolet vastaajista oli jollain tasolla huolestunut. Noin viidennes vastasi kyllä ja neljännes ehkä.
”Nopeasti saatu apu auttoi ehkä enemmän äidin mielenrauhaa kuin minun mielenterveyttäni.”
Rovaniemeläisen yläkoulun oppilas
Suuri osa kyselyyn vastanneista yläkoululaisista kertoi, että joku toinen on joskus ollut huolissaan heidän mielenterveydestään. Melkein puolet, yhteensä 175 nuorta, vastasi kyllä tai ehkä.
Kaikista vastaajista noin neljännes kertoi hakeneensa apua mielenterveysongelmiin. Yli puolet jollain tavalla omasta mielenterveydestään huolestuneista vastasi kuitenkin, ettei ole hakenut apua.
Suurin osa hakee apua koulusta
Apua hakeneet, eli noin sata vastaajaa kertoi, kuinka ripeästi hoitoonpääsy onnistui. Lähes puolet vastaajista ei ollut mielestään saanut tarpeeksi nopeasti apua mielenterveyden ongelmiin.
Hieman alle puolet nuorista kertoi päässeensä hoitoon alle kuukaudessa ja noin neljäsosalla hoitoonpääsy kesti 1–3 kuukautta. Lopuilla avun saaminen kesti kauemmin tai he eivät olleet päässeet vielä ollenkaan hoitoon.
”Koulupsykologi ei auttanut oikeastaan millään tavalla, mutta perhetyöntekijät auttoivat jonkin verran. Oli hyvä, että he tulivat elämääni ajoissa.”
Rovaniemeläisen yläkoulun oppilas
Enemmistö oli hakenut apua koulussa joko koulukuraattorilta, -psykologilta tai -terveydenhoitajalta. Lääkärin kautta apua oli hakenut noin viidennes vastaajista ja vielä harvempi yksityiseltä.
Noin neljännes apua hakeneista ei kokenut saaneensa sitä riittävästi. Koulun kautta apua hakeneista yli puolet vastasi, ettei saanut tarpeeksi apua. Koulun ulkopuolelta hakeneilla olivat paremmat tulokset; kaksi kolmasosaa heistä koki saaneensa riittävästi apua.
Kansanedustajat: hoitoon ei pääse tarpeeksi nopeasti
Uutisluokka lähestyi myös Lapin kansanedustajia nuorten mielenterveysasioissa ja vain kolme kuudesta vastasi; keskustan Katri Kulmuni ja Markus Lohi sekä perussuomalaisten Sara Seppänen.
”Mielenterveyteni ehti laskea odotusajan välissä.”
Rovaniemeläisen yläkoulun oppilas
Vastanneet kansanedustajat olivat yhtä mieltä siitä, ettei hoitoon pääse tarpeeksi nopeasti. Kulmuni kertoi, että Lapissa mielenterveyteen liittyvän avun saaminen tuottaa ongelmia pitkien etäisyyksien takia.
– Lapissa erityisenä haasteena ovat etäisyydet, eikä etäyhteyksin tapahtuvaa avunsaantia ole valitettavasti vielä riittävästi saatavilla, vaikka se voisi olla tärkeä ensiaskel monille, Kulmuni kertoo sähköpostitse.
”Olisin tarvinnut nuorisopsykan apua aikaisemmin. Niin olisi välttynyt monelta hirveydeltä.”
Rovaniemeläisen yläkoulun oppilas
Lohi ja Kulmuni kertoivat haluavansa varmistaa hyvinvointialueilla riittävän rahoituksen mielenterveyspalveluille. Seppänen taas kertoi, että hän on tehnyt aloitteen Rovaniemen kaupunginvaltuustossa, jossa esitti, että mielenterveyshoitajia saataisiin kouluille säännöllisiin tapaamisiin nuorten kanssa.
Tukea arjen perusasioista
Tuula Mäntymäen mielestä mielenterveyspalveluiden pitäisi olla lähellä nuoria, esimerkiksi kouluilla, joissa on auttavia aikuisia jotka kuuntelevat, jos on huolia mielenterveydestä. Hän toivoo, että nuoret voisivat puhua huolistaan myös vanhemmilleen.
”Mielestäni kuraattori ja koulupsykologi käyvät liian harvoin koululla.”
Rovaniemeläisen yläkoulun oppilas
Mäntymäki näkee, että pienillä asioilla on iso vaikutus nuorten mielenterveyteen.
– Ajattelen, että perusasiat ovat aika tärkeitä; nukkuminen, syöminen ja liikkuminen. Myös aikuisten ja vanhempien huolenpito on tosi tärkeä asia. Ja se, että on mielekästä tekemistä, esimerkiksi harrastuksia ja jotakin joka tuottaa iloa.
”Mielenterveys ei onneksi kerennyt mennä pahimpaan pisteeseen nopean avun saannin takia.”
Rovaniemeläisen yläkoulun oppilas
Työryhmä: Aaro Niukkanen, Sonja Vähä, Ellen Nurmela, Tuulia Kortesalmi, Kerttu Saukkonen, Veera Kela ja Karoliina Ruonakoski / Napapiirin peruskoulun Ylen uutisluokka, Eeva Kuivas / Yle uutiskummi. Yle Uutisluokka on mediakasvatushanke, jossa nuoret tekevät uutisia omista aiheistaan.
Artikkelin sitaatit ovat Rovaniemen yläkoululaisten avoimia vastauksia uutisluokkalaisten tekemään kyselyyn.