Puolustusvoimat harjoittelee Salisburyn hermomyrkkyiskun kaltaiseen tilanteeseen

Kaupungeissa tehtävissä harjoituksissa ei ole mukana vaarallisia kemiallisia ja biologisia aineita, vaan niitä jäljitteleviä aineita.

Terrorismiin ja pommeihin erikoistunut poliisin Tepo-yksikkö neuvotteli puolustusvoimien yksikön kanssa tehtävän suorittamiseksi Reccex 23 -harjoituksen mediapäivässä Helsingissä.
Terrorismiin ja pommeihin erikoistunut poliisin Tepo-yksikkö neuvotteli puolustusvoimien yksikön kanssa tehtävän suorittamiseksi Reccex 23 -harjoituksen mediapäivässä Helsingissä 1. syyskuuta 2023. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
STT-Yle

Helsingissä Pasilan virastorakennuksen vieressä poliisi antaa perjantaina illalla ohjeita suojelutiedustelu- ja pomminpurkuryhmän jäsenille. Hetki sitten paikalle on saapunut Ruotsin puolustusvoimien panssaroitu maastoajoneuvo ja Puolustusvoimien pakettiauto. Myöhemmin paikalle saapuu lisää ryhmien jäseniä.

Pasilassa on menossa monikansallisen Reccex 23 -harjoituksen harjoitustehtävä. Kuvitteellisessa tehtävässä kansainvälisen suojelujoukkueen, Puolustusvoimien raivausyksikön ja poliisin pommiryhmän tehtävänä on tunnistaa ja tehdä vaarattomaksi virastorakennuksesta löytynyt kassi. Kassissa epäillään olevan vaarallista kemikaalia levittävä pommi.

Reccex 23:ssa harjoitellaan vaativien kemiallisten, biologisten, radiologisten, ydinaseperäisten ja räjähtävien aineiden uhkien torjumista sekä niiden rajoittamista. Majuri Karri Kinisjärven mukaan harjoituksessa harjoitellaan muun muassa Salisburyn hermomyrkkyiskun kaltaisen tilanteen torjumista.

Harjoituksissa ei vaarallisia aineita

Kemiallisten ja biologisten aseiden iskujen torjumista on harjoiteltu Suomessa jo pitkään. Tällä kertaa Puolustusvoimat haluaa saada kokemusta tilanteiden harjoittelemisesta todellisissa ympäristöissä eli kaupungeissa.

Kaupunkiharjoituksissa ei kuitenkaan ole mukana vaarallisia kemiallisia ja biologisia aineita, vaan niitä jäljitteleviä aineita. Kaupungeissa ei käytetä myöskään aitoja räjähteitä.

Säteilevän aineen torjuntaharjoituksessa käytetään oikeasti säteilevää ainetta, mutta säteilylähteet ovat hyvin matala-aktiivisia. Harjoitusta valvoo Säteilyturvakeskuksen kouluttaja.

– Säteilyannokset, joita harjoituksesta saattaa kertyä, ovat reilusti alle sallittujen määrien, Kinisjärvi sanoo.

Pelastuslaitoksen kalustoa ja puolustusvoimien väkeä Turun satamassa järjestetyssä harjoituksessa.
Porin prikaatin johtama yhteispohjoismaisen CBRN-tiedusteluharjoitus Reccex 23. Osa harjoituksesta tapahtui Turun satamassa 31.8.2023. Puolustusvoimien ja tilanteita johtavan poliisin lisäksi mukana ovat myös Pelastuslaitos, Rajavartiolaitos, Tulli, Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Turun yliopistollinen keskussairaala. Kuva: Kalle Mäkelä / Yle

Yhteispohjoismaiseen Reccex 23 -harjoitukseen osallistuu Puolustusvoimien lisäksi joukkoja Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta, yhteensä runsaat 200 ihmistä. Harjoituksen osallistuu myös muita viranomaisia, kuten poliisi, Rajavartiolaitos ja pelastuslaitoksia.

Harjoitus pidetään 28.8.–8.9.2023 välisenä aikana. Torstain ja ensi viikon alun välillä joukot harjoittelevat pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Porissa. Muuten harjoitukset pidetään pääosin Puolustusvoimien harjoitusalueella Säkylässä tai sen lähialueilla Satakunnassa.

Harjoituksen aikana kaupunkien kaduilla liikkuu Puolustusvoimien ajoneuvoja ja joukkoja sekä muita viranomaisia. Kaupunkilaisille ei aiheudu harjoituksista vaaraa, mutta pientä haittaa saattaa tulla esimerkiksi liikkumiseen.

Uhka ei ole lisääntynyt Suomessa

Vuonna 2018 venäläiset tiedustelu-upseerit myrkyttivät novitshok-hermomyrkyllä Britannialle ja Venäjälle vakoilleen Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä Julija Skripalin Britannian Salisburyssa. He selvisivät, mutta neljä kuukautta myöhemmin myrkylle altistunut nainen kuoli.

– Salisburyn isku osoitti Euroopalle, että tällainen voi tulla vastaan meidän maaperällämme. Jos se tapahtui Britanniassa, miksei se voisi tapahtua muuallakin, Kinisjärvi sanoo.

Kinisjärven mukaan kemiallisten, biologisten tai ydinaseperäisten iskujen uhka ei ole kuitenkaan lisääntynyt Suomessa.

Puolustusvoimien uhka-arvioiden mukaan Suomeen mahdollisesti kohdistuva isku olisi todennäköisesti yksittäisen toimijan tekemä tarkoin kohdistettu sabotaasi, ei laaja hyökkäys kemiallisilla tai biologisilla aineilla.

Suosittelemme