Venäjä suunnittelee kokonaan uudentyyppisiä hyökkäyksellisiä joukkoja – Suomen itäraja sijoituspaikkana kaavailuissa mukana

Venäjän puolustusministeri on aiemmin kertonut Venäjän vahvistavan sotajoukkojaan vastauksena Naton laajentumiselle. Takkuisa sotamenestys Ukrainaa vastaan on pannut vauhtia Venäjän suunnitelmiin.

Venäläinen panssarivaunu, jonka kyljessä on Z-merkki.
Uudet joukot aiotaan varustaa muun muassa taistelupanssarivaunuilla. Kuvassa venäläisten yleisin vaunumalli T-72 kuvattuna Mariupoliin johtavalla tiellä Ukrainassa. Kuva: Story Picture Agency/Shutterstock/All Over Press
Risto Mattila,
Taina Nuutinen-Kallio

Presidentti Vladimir Putinin hallintoa tukevan venäläisen Izvestija-sanomalehden mukaan Venäjä perustaa kokonaan uuden joukkotyypin: tiedustelu- ja rynnäkköprikaatin.

Ylen sotilasasiantuntijan Marko Eklundin mukaan kyse voisi olla suunnilleen venäläisen erikoisjoukkoprikaatin kokoisesta, noin 2 000 – 3 000 sotilaan joukosta.

– Mistään kevyestä sissijoukosta ei kuitenkaan puhuta, vaan erittäin iskukykyisestä joukosta. Prikaatin aseistukseksi on kaavailtu muun muassa taistelupanssarivaunuja, kevyempiä panssariajoneuvoja, tykistöä sekä erilaista lennokkikalustoa, Eklund sanoo.

Nimensä mukaisesti prikaatiin kuuluisi tiedusteluyksiköitä, jotka suorittaisivat tiedustelua vihollisen lähiselustassa, sekä rynnäkköosastoja, jotka pyrkisivät tekemään murtoja vihollisen puolustusryhmitykseen.

Vastaavanlaisia joukkoja venäläisillä ei ennestään ole. Uusi joukkotyyppi on synnytetty Ukrainassa saatujen kokemusten pohjalta.

– Tämä on aggressiivinen, hyökkäystehtäviin suunniteltu joukkotyyppi, Ukrainan hyökkäyksessä joukot jumittuivat puolustusasemiin. Ongelmia havaittiin etenemisessä alueilla, jonne puolustava vihollinen oli ehtinyt linnoittautua sekä kaupunkisotataidoissa, Eklund arvioi.

Uudella prikaatilla täydennettäisiin kaikkia armeijoita

Uuden tyyppinen tiedustelu- ja rynnäkköprikaati on tarkoitus liittää Venäjän kaikkiin armeijoihin ja armeijakuntiin, joita on yhteensä vajaat parikymmentä eri puolilla maata.

Kyse ei siis ole Suomen rajalle räätälöidystä ratkaisusta.

Suomen lähialueella tämä tarkoittaisi uusia kolmen tuhannen sotilaan joukkoja Pietarin ympäristöön sijoitettuun Läntisen sotilaspiirin 6. Armeijaan ja pohjoisessa Petsamo-Alakurtti alueelle sijoitettuun Pohjoisen laivaston 14. Armeijakuntaan.

Venäjän mahdollisesti perustettavat armeijakunnat Suomen rajan läheisyydessä.
Kuva: Lähde: Marko Eklund / Yle, grafiikka: Harri Vähäkangas / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Uusi uhka Suomen turvallisuudelle?

Millaisen uhkan suunnitellut joukot muodostavat Suomen puolustukselle?

– Ei yksittäinen joukko sinänsä muodosta minkäänlaista uhkaa. Näimme, että ennen Ukrainan sotaa Venäjä keräsi sotajoukkoja Kaukoitää myöten puoli vuotta hyökkäystä varten. Ne ovat vain osa isomman joukon parantuvaa suorituskykyä, sanoo Eklund.

– Uudet joukot ovat vain yksi työkalu työkalupakissa. Lisäksi niitä vasta siis suunnitellaan.

Venäjän sotavoimat ovat tällä hetkellä kiinni Ukrainassa. Millä aikataululla uudet joukot Suomen lähialueille voitaisiin tuoda ja varustaa?

– Esimerkiksi Pietarin alueen 6. armeijan joukot ovat sotimassa Ukrainassa, Eklund toteaa.

Hänen mukaansa on vaikea arvioida, milloin joukot saataisiin kokoon. Eklund uskoo, että siihen voi mennä vuosia. Venäjällä ei myöskään ole nyt ylimääräistä kalustoa.

– Kyse on vasta suunnitelmasta, joka toteutuu mahdollisesti joskus tai sitten ei, Eklund sanoo.

Alakurttiin rakennettiin 1990-luvulla sotilaskylä asuntoineen suomalaisten johdolla.

Suunnitelmat tuttuja Puolustusvoimissa

Sodankylässä sijaitsevan Jääkäriprikaatin apulaiskomentaja Ari Mure kertoo, etteivät Venäjän suunnitelmat vaikuta Lapissa vielä millään tavalla.

– Toistaiseksi Venäjän asevoimien uudet joukot eivät aiheuta toimenpiteitä Lapissa, Mure muotoilee. Mure kertoo, että Venäjän kaavailut uusista joukoista ovat olleet kyllä tiedossa.

– Kyllähän Venäjä on avoimesti niistä kertonut tiedotusvälineissään, Mure toteaa. Avoimuus asiasta on Venäjän tapa viestiä sotilaallisesta valmiudestaan.

Mure toteaa, että sotilaallisessa liikehdinnässä on toki aina uhkan mahdollisuus, mutta ainakaan toistaiseksi Mure ei ole huolissaan Lapin turvallisuudesta. Mitään konkreettista ei joukkojen osalta ole vielä tapahtunut.

– Seuraamme tilannetta, apulaiskomentaja sanoo.

Suosittelemme