Kymmeniezen vuottu tagaperin yliopisto-opastui Markus Juutinen ei maltanus ni duumaija, gu häi olis enzimäine Suomes, ken väittelöy varavonalazes kol’tansaamen kieles. Juutinen oli vastevai suoritannuh vuvven kestänyöt kol’tansaamen kielen opindot Saamelazen alovehen opastuskeskukses Inaris.
Nygöi häi on jo hätken ruadanuh opastajannu da ičegi jatkanuh kielenopastundua kol’tansaamen kielikontaktoih näh. Suovattan hänel oli väitöspido kol’tansaamen kielikontaktois.
– Ylen terväh dogadiin, gu kol’tansaame on mieldykiinnittäi kieli da tahton sen hyväkse ruadua äijän ruaduo. Väitöskirjan kirjutandas en olis ruohtinuh kymmene vuottu tagaperin ni huaveilla, sanou Juutinen.
Kol’tansaamelazet ainos ollah oldu monikielizii
Kol’tansaamen kieli äijäl eruou toizis Suomes paistavis saamen kielis. Suurin syy sih on kol’tansaamelazien eriluaduzet kielikontaktat, kudamat ollah vaikutettu da jätetty merkilöi toizis kielis da kul’tuuroispäi.
Omassah histourien aigua kol’tansaamelazet ollah eletty äijien kul’tuuroin da valdivoloin keskel. Hyö ollah oldu monikielizii da paistu kui suomie, ven’ua, norvegien kieldy, mugai sežo pohjassaamie da karjalan kieldy.
Markus Juutizen väitöskirjas on tutkittu paiči muudu sidä, kui karjalan kieli on vaikutannuh kol’tansaamen kieleh.
Ezimerkikse uskondoh liittyjät kol’tansaamen sanat vuâsppåʹd, jumal, da e'jjpeei'v, äijypäivy, ollah roittu karjalan kielen vaikutukses. Karjalakse jumal on vie hospoti/hospodi da pääsiäinen on äijäpäivä/äijypäivy. Äijä tarkoittau suurdu.
Juutinen on tutkinuh, mittumua laihinsanua kol’tansaames on, mittumis kielispäi sanat ollah tuldu da mittumat dielot ollah vaikutettu kielioppih.
– Olen tahtonuh sežo tutkie sidä, kui kol’tat käytetäh laihinsanoi toizis kielispäi da kui kieli vaihtuu paistes toizeh kieleh.
Kol’tansaamen kielen akademine troppaine avavui vastevai
Kol’tansaamelazele yhtehistöle Markus Juutinen on tuttu mies. Vuvven kieliopastundan jälles häi suoritti kol’tansaamen opindoloi yliopistos, min jälles häi on kehitännyh kielioppii, tutkinuh kol’tansaamen kieldy da ruadanuh Oulun yliopiston Giellagas-instituutas sežo opastajannu.
Kol’tansaamen kielen akademine troppaine yhtelläh avattih vastevai. Varavonalazen kielen ainehopindot allettih vaste vuvvennu 2021 Oulun yliopistos. Kol’tansaamenkielizet kandin da magistran ruavot voit čotaija yhten käin sormin.
Juutizen mugah ongi tärgei, gu kol’tansaame on suannuh oman sijan akademizes tutkimukses yliopiston opastundudorogal, hos ezmäi se on olluh vaigu paistavu kieli.
Tässäh luajitut kielitutkimukset ollah avattu kielihistouriedu kol’tanrahvahale ičelleh da annettu mahtuo ellendämizeh pienen kielen tilandeheh näh, nenga nägöy dielon Juutinen.
– Olen huomannuh, gu kol’tansaamelazet tahtotah sežo kuulta niilöis dielolois da uskon, gu monet ollah opastuttu niilöis äijän.
Markus Juutizen väitöspido Koltansaamen kielikontaktit: vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä oli suovattan 28. ligakuudu Oulun yliopistos. Vastuväittelijänny oli Trond Trostelund Norvegien Arktizes yliopistospäi.