Valamoin pravoslaunoin manuahoin manasterin johtai libo igumnu, arhimandrittu Mikael ezitti kiriköllizele kerähmöle, gu Suomen pravoslaunoi kirikkö siirdys käyttämäh julianskoidu kalenduarua Äijänpäivän sijoitandas.
– Äijänpäivän aijankohtan täh on olluh raviedu paginua enne kaikkie muahmuuttajien, ezimerkikse ukrainalazien, pravoslaunoloin keskes. Heil puaksuh on vaigei pidiä Äijiäpäiviä eri aigah, migu omahizil kodimuas, nenga perustelou iččeh ezitykses arhimandrittu Mikael.
Suomelazil pravoslaunoloil sežo on enäm yhtevytty muijale muailmah ližennyön matkuandan da somen myödäh.
Kolmas perustelendu liittyy Nikean yhtehiskiriköllizeh kerähmöh vuvvennu 325. Silloi piätettih, gu pravoslaunoin kirikön kallehembua pruazniekkua, Äijiäpäiviä, pietäh kaikkiel yhtelaigua.
Jepiskopoin kerähmö tovendi omassah piätökses yksimielizesti, gu paikallizen kirikön yhtenäžyön hyväkse da lujennuh perindeh huomavoijen Suomen pravoslaunoi kirikkö iellehgi käyttäy gregorianskoidu kalenduarua.
Sadavuodehine taba
Suomen pravoslaunoi kirikkö irdavui toizis muailman pravoslaunolois kirikkölöis Suomen iččenästymizen alguvuozinnu siirdyjes käyttämäh uvvembua, gregorianskoidu kalenduarua kiriköllizien pruazniekkupäivien sijoitandas. Pravoslaunoidu Äijiäpäiviä silloi ruvettih pidämäh Suomes samah aigah l’uteranskoin Äijänpäivänke.
Siirdynys Suomen pravoslaunoi kirikkö käyttämäh julianskoidu kalenduarua Äijänpäivän pruaznuičendas, sijoittus Äijypäivy ielleh puaksuh eri aigah l’uteranskoin Äijänpäivänke.