”Briha bluesuedejallačit osti, lähti Ruoččih neičoile gostih”
Kantripajo Sinizet džinsat sanelou brihas, kudual on sinizet zamšujallačit da džinsat. On kezäyö da briha koppuau ruskeipaikkazen neidizen omassah motociklan kyydih.
Pajon luadii on nivalalaine himoruadomuzikantu Hannu Hartikainen, kudai pajattau oman muaman kielel, karjalakse. Karjalan kieli ei ole yhtelläh Hartikaizen muamankieli, ei kodikieli. Muamo tovengi pagizi karjalakse, ga lapset eibo opastuttu sih.
– Etnine puhtastus se oli! Ei mostu olettele vai sie kustahto loitton muailmal, ga voinien jälles meil tiä Suomes, sanoldau Hannu Hartikainen.
Hartikainen vihjuau karjalankielizeh siirdorahvahaliston, evakkoloin, kohtavundah Suomes. Siirdorahvahal tarkoitetah mostu rahvastu, ket jovvuttih lähtemäh omil kodirannoilpäi, konzu Suomi luovutti alovehii Nevvostoliitole toizen muailmanvoinan täh.
Nenga puoles miljonas evakujiiruitus suurin vuitti oli karjalazii da heis arvivon mugah 30 000 hengie pagizi muamankielenny karjalua.
Sidä ei suvaittu.
– Kieli ozuttihes suomenkielizile kummallizekse toinah ven’an vaikutuksen täh. Karjalan pagizijoi nimiteltih ryssikse, nenga duumaiččou Hartikainen.
Rinnastandu ven’alažuoh oli kudakui ellendettävy dielo, sendäh gu karjalan kieles da sen murdehis on äijy laihinsanua ven’aspäi. Karjalankielizet evakot oldih enimite pravoslaunoit. Segi tundui viäräl da ven’alazel monel paikkukunnal, kunne evakkoloi sijoitettih.
Jälgimäi karjalan kieles rodih peittokieli. Omassah koit jättämäh joudunuzien siirdokarjalazien atkaloin mustoloin da kibielöin kogemuksien kieli, kudamal paistih vai nellän seinän sydämes omis pertilöis. Koin ulgopuolel karjalan kieli vaihtettih suomeh, da nenga sit sulavuttih da kestettih jygiembät aijat.
Ni Suomen valdivol ei ole olluh enne jälgimäzii vuozikymmenii kiinnostustu vardoija pienen vähembistön kieldy.
Nygöi, vuvvennu 2023, konzugi kodih peittynyh kieli oppiu pyzyö hengis. Äijät suomelazet ni tietä ei sen olemasolendah näh, nenga sanou suomen da karjalan kielen professoru Helka Riionheimo Päivännouzu-Suomen yliopistospäi.
– Ga tovengi sidä on reknailtu, olisgo kebjiembi, gu karjalan kielen nimi olis migi muu, sendäh gu kieli alalleh sevoitetah Karjalan alovehen suomen murdehih, duumaiččou Riionheimo.
Helka Riionheimo johtau karjalan kielen elvytysprojektua Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus. Yliopistos voit sežo opastuo karjalan kieleh. Elvytysprojektu on suannuh valdivon tugie vuvves 2021 algajen. Kielen pellastandah niškoi ruaduo pidäy ruadua juuuri nygöi.
Motociklal ajandua karjalakse
Rekluamualal ruadanuh Hannu Hartikainen rubei opastumah livvinkarjalah aiguhizennu rahvahanopistos. Muamua jo ei olluh hengis, eigo ni kieles jiännyh äijiä mustoh.
Kielen opastundan aloh Hartikainen ellendi, gu häi on vuitti karjalankielisty yhtehistyö. Häi on muatoi, ga ei rahvahatoi. Konzu kielenmaltuo liženi, häi rubei kirjuttamah heleväl karjalan kielel tanka-runoloi. Sit keräle tuli muuzikku.
Sinizet džinsat -kantripajon sanoitus rodih buitegu opastujanruavokse rahvahanopiston karjalan opastajan Eila Markkizen ohjuandas. Nygöi se on kuulunuh radivosgi paiči muudu Pekka Lainien Ihmemaa-programmas Radio Suomes.
Hannu Hartikaizen muamo nikonzu ei tahtonuh mennä käymäh endizele kodirannale rajan tuakse... Häi sanoi omile lapsile, gu on lähtenyh koispäi jo kaksi kerdua eigo ni tahto samastu vie kolmandengi kerran nähtä.
Käymättäh jäi Hartkaizelgi.
Karjalan kieldy puaksuh on verrattu saamen kielih, kudamien tilandeh on yhtelläh aiga eriluaduine. Saamelazetgi eletäh eri Pohjazis mualois, ga Lappi da poronhoidoalovehet muvvostetah heijän koin da kul’tuuran piäsijan. Karjalankielizet eletäh ken kus ymbäri Suomie da Ven’ua eigo ni heil ole yhtehisty kiindiedy kohtua. Professoru Riionheimo sanou, gu karjalan kieli on mugasanottu ei-alovehelline kieli.
Karjalan kieli jäi evakkoregeh
Mennyt nedälil on pietty karjalan kielen nedälii, kudai algavui ezmässargen 27. kylmykuudu karjalan kielen päiväs. Suomes on arvivon mugah tävvet 10 000 karjalanmaltajua. Jogapäiväzes elokses kieldy käyttäy se-tämä tuhat hengie. Kieliyhtehistöh kuuluu yhtelläh enäm, nenga 30 000.
– Pahakse mielekse enämbistön mugah karjalan kieli on jiännyh sinne evakkoregeh da rahvahanruuttien helmoih. Kieli pidäs tuvva täh päiväh, sanou Hartikainen.
Helka Riionheimo pagizou samastu dieluo.
– Ezimerkikse nuoret perehet tahtottas, gu lapset voidas hos kaččuo midägi mostu mielužua mul’tiekkua, kui Ryhmä Hau, karjalan kielel dubliiruitunnu.
Hartikaizen mugah karjalazil vie ei tävvy mittumuagi johtotiähtie, pop-pajattajua libo muudu starua, kuduan muuzikkua soitettas äijän radivos da kudai yhteltiedy luadis kieldy tundietukse.
– Ozakse on Lomolan Voima libo Suačin brihat, juohattau Hartikainen.
Loimolan Voima on karjalankieline folk-duo. Sih kuulutah Lieksas kazvanuot da juurii myöte suistamolazet Suačin Miša da Miikkula. Voit kävvä kaččomah Loimolan Voiman kappalehen linkas Meččäkirikkö.
Karjalan kieldy ei ole olemas enne sen mainičendua zakonkirjas
Kodimualazien kielien keskuksen Kotuksen mugah karjalan kieli jagavuu kolmeh piämurdeheh: varzinaskarjalah, livvinkarjalah da lyydih.
Kieldy ei mainita Suomen perustuszakonas eigo ni toizis zakonois. Pieni askel edehpäi on se, gu vuvvennu 2022 luajittu valdivon kielipoliittine programmu nostau jälgimäi karjalan kielen toizien vähembistökielien rinnale. Programmas mainitah karjalan ližäkse saame, romanikieli da viiputuskieli.
Helka Riionheimo sanou, gu karjala ei muutu näkyvembäkse enne sen mainičendua zakonkirjas. Neče ongi kieliyhtehistön pitkän aijan tavoiteh.
Suuri vuitti karjalazis eläy Ven’an puolel. Päivännouzu-Suomen yliopisto ni vouse ei rua yhtehisty ruaduo ven’alazien organizacieloinke opastus- da kul’tuuruministerstavan nevvon periä. Yhtenjyttyöh ei ruata yhtehisty ruaduo ni muut suomelazet yliopistot.
– Sen myö tiettäväine tiijämmö, gu Ven’al nimittuman vähembistökielen azemu ei ole ylen hyvä, mustoittau Riionheimo.
Hannu Hartikainen jatkau muuzikan luajindua livvinkarjalakse yhtes toizen Karjalan brihan Jussi Poikkimäen kel. Sanoituksis häi käyttäy avukse sanakniigua, vahnua školaniekan luvendukirjua da toiči zvonildau opastajale.
– Kerran olin kiändämäs yhty pajostu karjalakse, engo nikui löydänyh moizii mattisanoi, kudamii sit oli. Pidi kyzyö abuu neččihgi, nagrau Hartikainen.
Karjalankielizet uudizet meil jo on. Niilöi voit kuunnella da lugie Yle uudizien saital da Yle Areenas.
Kodimualazien kielien saital löydyy karjalan kielen sanakirju
