Oli vuosi 2017 ja erikoisjoukkojen sotilas Matias Petäistö palveli ryhmän varajohtajana Irakissa. Heidän tehtävänään oli kouluttaa paikallisia turvallisuusjoukkoja osana monikansallista kriisinhallintatehtävää.
Suomalaisten erikoisjoukkojen jäseniä voi kutsua armeijan eliittisotilaiksi, jotka toimivat ulkomailla vaarallisimmissa tehtävissä. Valmistautuminen yllättäviin tilanteisiin on iso osa heidän koulutustaan, mikä auttaa kestämään painetta.
Erikoisjoukkojen sotilas Petäistö kertoo esimerkin Irakista. He olivat matkalla tarkistamaan syrjemmällä sijaitsevaa tukikohtaa, jonne vievän tien varrelta löytyi paikallisten sotilaiden mukaan joka päivä miinoja tai tienvarsipommeja.
– Kyllä se pisti miettimään, kun ajoi sellaista tietä, vaikka sotatoimialueella on aina vaara olemassa, Petäistö muistelee.
Puolustusvoiminen toimintakykyosaston psykologi ja tutkimusalajohtaja Petteri Simolan mukaan erikoisjoukkojen sotilaat ovat näyttäneet Suomessa muille mallia, että henkisestä puolesta puhuminen on tärkeää.
Erikoisjoukkojen miehet ovat olleet myös itse halukkaita kehittämään henkiseen puoleen liittyviä asioita, koska se tukee taistelukyvyn ylläpitämistä taistelutilanteissa.
Puolustusvoimissa on alettu 2000-luvun kuluessa kiinnittää vuosi vuodelta enemmän huomiota sotilaiden psyykkiseen jaksamiseen.
Erikoisjoukoissa palvelleen Petäistön mukaan ammattisotilaalle ulkomaan komennukset ovat syy sille, miksi hän jaksoi harjoitella intensiivisesti vuodesta toiseen.
Psykologi Simolan mukaan tavoite on totuttaa erikoisjoukkojen sotilaat kovaan psyykkiseen paineeseen.
– Erikoisjoukkojen koulutus on paineistettua. Puhutaan stressiin totuttautumisesta, Simola kertoo.
Tavallisen reserviläisen tilanne olisi hyvin toisenlainen, jos sota syttyisi. Taisteluihin joutuisi heti varusteet saatuaan.
Näkymätön uhka leijuu yllä
Ukrainan sodassa kumpikin osapuoli on käyttänyt paljon drooneja, minkä takia sotilaat joutuvat olemaan entistäkin enemmän varuillaan rintamalla. Näkymätön uhka leijuu kirjaimellisesti koko ajan heidän yllään.
Simola huomauttaa, että Ukrainassa Venäjä on jatkuvasti iskenyt ohjuksilla myös siviilikohteisiin, mikä lisää sotilaiden henkistä kuormitusta entisestään.
– Sodassa sinulla on jatkuva kuolemanpelko, mutta myös pelko siitä, miten sinun läheisille käy kotona, Simola toteaa.
Suomen puolustusvoimissa on nyt päätetty varautua tukemaan reserviläisten psyykkistä jaksamista sodan aikana.
Jatkosodan aikana kokeiltu Lepola-niminen toimintamalli otetaan nyt uudelleen käyttöön. Lepola on turvallinen paikka, jossa mieleltään järkkynyt sotilas voi levätä muutaman päivän ennen paluutaan rintamalle.
Tulevissa kertausharjoituksissa on tarkoitus ryhtyä harjoittelemaan Lepola-pisteen perustamista reservissä olevien alan ammattilaisten, kuten psykologien ja mielenterveyshoitajien kanssa.
– Tavoite ei ole lähteä antamaan heille leimaa, että olet psyykkisesti sairas, vaan kertoa, että sodan oloissa kokemasi on ihan normaalia, Simola sanoo.
Amerikasta mallia: lähellä ja nopeasti
Puolustusvoimissa on otettu oppia amerikkalaisilta, jotka ovat tutkineet paljon sotilaiden toimintakyvyn ylläpitämistä.
Psykologi Simola kertoo, että he ovat tarkkaan käyneet läpi Naton toimintamallia ja siitä on otettu mallia, kun he ovat valmistelleet Lepola-toimintaa.
– Amerikkalaisten malleissa on oleellista, että tuki on mahdollisimman lähellä sotilaita. Tuki annetaan paikan päällä ja mahdollisimman pian.
Matias Petäistö palveli kymmenen vuotta puolustusvoimien erikoisjoukoissa, Utin jääkärirykmentissä. Nyt hän pyörittää sekä verkkovalmennusyritystä että Hyvinkään Sveitsin hiihtokeskusta. Sarjayrittäjänä oleminen muistuttaa aikaa armeijassa.
– Ollaan kylmässä ja märässä, sen lisäksi uni jää vähiin, Petäistö toteaa hymyillen.
Sotilaana Petäistö osallistui kriisinhallintaoperaatioihin sekä Afganistanissa että Irakissa.
– Operaatioiden jälkihoidolla on tärkeä rooli. Henkiseen puoleen kiinnitettiin enemmän ja enemmän huomiota.
Suomalaisilla ammattisotilailla on tarvittaessa ammattilaisen vetämiä purkukeskusteluja, joissa koettuja tilanteita käydään yhdessä ryhmän kanssa läpi.
– Siinä on jokaisella omat sanat sanottavana, mitä onkaan mielen päällä keikasta, Petäistö kertoo.
Sodan oloissa sotilaiden tukeminen on mielenterveyden ammattilaiselle myös ristiriitainen tilanne. Psykologi Simolan mukaan rauhan oloissa kovia kokeneet miehet ja naiset saisivat sairauslomaa, mutta sodassa heitä tarvitaan puolustamaan maamme rajoja.
– Psykologina haluaisin lähettää sotilaan kotiin turvaan, mutta samaan aikaan meillä on maa puolustettavana, Simola summaa.