Sotilaita voidaan pian käskeä ulkomaankomennuksille.
Suomella on lähivuosina velvoite lähettää Naton tehtäviin ulkomaille noin sata henkilöä.
– Tämä velvoite täytetään vähitellen kansallisen kantokyvyn mukaisesti, sanoo henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari Pääesikunnasta.
Naton komentorakenteen työtehtäviin tarvitaan vuosittain noin 15 henkilöä, joista kaksi kolmasosaa on upseereita.
– Uskomme, että esitetyillä ehdoilla tuo määrä vapaaehtoisia löytyy, Saari sanoo.
MTV uutisoi Upseeriliiton olevan huolissaan siitä, riittääkö Naton kansainvälisiin tehtäviin riittävästi hakijoita, jos työehtoja ei paranneta.
Sama kysymys tulee eteen myös reserviläisten osalta. Heitäkin tarvitaan täyttämään puolustusvoimien lakisääteisiä tehtäviä.
– Tavoitteena on mahdollistaa reservin joustavampi ja tarkoituksenmukainen käyttö, joka tukee myös kansainvälisten tehtävien täyttämistä, Saari sanoo.
Tarpeet selviävät lopullisesti vasta, kun tiedetään, minkälaisia joukkoja Suomen pitää asettaa Naton käyttöön.
Kajaanista Norfolkiin
Kun Kadettikoulun hakijoilta kysytään valintakokeessa omista motivaatiotekijöistä, kansainvälisyys nousee vasta noin kymmenenneksi tärkeimmäksi tekijäksi.
Siinä on ristiriita, kun otetaan huomioon, että sotilaita voidaan pian käskeä töihin kotimaan ulkopuolelle.
– Käyntejä ulkomailla voi olla monellakin, mutta pidemmät esikuntatehtävät ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Jatkossa jopa lainsäädäntö saattaa muuttua sillä tavalla, että työt ulkomailla tulevat pakollisiksi, sanoo Kadettikoulun johtaja, eversti Jukka Nurmi.
Siinä missä upseeri voidaan siirtää nykyisestä työpaikastaan vaikkapa Kajaaniin Kainuun prikaatiin, siirto voi tulla tulevaisuudessa esimerkiksi Brysseliin Naton Euroopan-päämajaan ja se pitää ottaa samalla tavalla vastaan.
– Työpaikka voi olla vaikka Norfolkissa Yhdysvalloissa, Nurmi kertoo.
Ensimmäisen vuosikurssin kadetit Matti Koikkalainen, Assi Nikkinen ja Kuisma Sippola kertovat olevansa avoimia kansainvälisille tehtäville.
Parhaillaan he valmistautuvat tammikuussa Kainuun pakkasissa pidettävään ampumaleiriin, jonne saapuu vieraaksi ranskalaisia kadetteja.
Puolustusvoimat pyrkii lisäämään kansainvälisiä harjoituksia Suomessa. Kadettien halutaan olevan mukana niissä, jotta heillä olisi paremmat valmiudet yhteistoimintaan jo nuorina upseereina.
Myös kielitaitoa halutaan iskostaa tuleviin upseereihin, ja erityisesti englannin opetusta lisätään Kadettikoulussa.
Kadetti Koikkalainen oli viime keväänä rannikkojoukkojen varusmies, kun hän jo osallistui veneenkuljettajana kansainväliseen harjoitukseen Yhdysvaltain merijalkaväen ammattisotilaiden rinnalla.
– Kokemus vahvisti ajatusta siitä, kuinka tärkeää yhteistyö on Suomen kaltaiselle pienelle maalle, kaikennäköisissä tilanteissa, Koikkalainen sanoo.
Assi Nikkiselle ovi sotilasuralle aukesi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kautta.
– Tulevaisuus näyttää siltä, että tulemme olemaan paljon yhteistyössä varsinkin Nato-maiden kanssa. Siihen liittyvät mahdolliset urapolut kiinnostavat, hän sanoo.
Kansainvälisyyden vetovoima?
Kadettikoulun sisällä tunnistetaan, että koulu kilpailee lahjakkaista suomalaisnuorista muiden korkeakoulujen kanssa.
– Meidän hakijaryhmämme on ensinnäkin sillä lailla rajattu, että hakijan on täytynyt suorittaa asepalvelus ja saada johtajakoulutus, sanoo koulutus- ja valintaupseeri, kapteeni Esko Äärynen.
Samaan aikaan ikäluokat pienenevät. Tilastoista nähdään, että muillakin korkeakouluilla voi olla haasteita saada täytettyä opiskelupaikkoja tulevaisuudessa.
– Uskon, että kansainvälisyys vetoaa tiettyyn ryhmään hakijoita, muttei varmasti kaikkiin, Äärynen sanoo.
Ulkomaantehtävät eivät välttämättä tarkoita vain toimistohommia ilmastoiduissa esikunnissa, vaan on mahdollista, että suomalaisia lähetetään koviinkin paikkoihin.
Kadetti Kuisma Sippola ei epäröisi, jos sellainen käsky tulisi.
– Suomen hallitus tulee linjaamaan, mihin operaatioihin, millä panoksella tullaan osallistumaan. Jos tällainen kutsu tulee, otan sen vastaan, koska tiedän, että siinä on ajatusta ja merkitystä taustalla, Sippola sanoo.