Suomi lähetti nuoret sotaan, mutta Ukraina on säästänyt parikymppisiä – nyt Zelenskyi on valmis laskemaan värvättävien ikää

Kiovalaisten mukaan sotilaita on turha värvätä lisää, jos Ukrainalla ei ole tarpeeksi aseita. Maan armeija on ehdottanut puolen miljoonan reserviläisen liikekannallepanoa.

Liikekannallepano jakaa kiovalaisten mielipiteitä. Moni ei usko, että se riittäisi kääntämään sodan suunnan.
Jenny Matikainen

Ukrainan nuorista yhä useampi saattaa joutua sotaan, jos liikekannallepano toteutuu.

Nykyisin alle 27-vuotiaat ukrainalaismiehet ovat voineet itse päättää, haluavatko he lähteä vapaaehtoisena armeijaan.

Nyt Ukrainan asevoimat haluaa palvelukseen puoli miljoonaa sotilasta lisää. Samalla värvättävien alaikärajaa saatetaan laskea.

Presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu suuren Ukrainan kartan edessä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tiistaina, että asevoimat on pyytänyt liikekannallepanoa. Kuva: EPA-EFE

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoo olevansa valmis laskemaan alaikärajaa 25 vuoteen, jos päätökselle on hyvät perusteet. Se olisi muutos aiempaan.

– Ukrainassa on alleviivattu sitä, että nuoret pitäisi säästää sodalta, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Ajattelu on ollut päinvastainen kuin vaikkapa Suomen sodissa, joissa nimenomaan nuoria lähetettiin sotaan. Päätöstä puolsi nuorten perheettömyys ja kova kunto.

– Toisaalta taas voidaan ajatella, että nuorissa on tulevaisuus ja heidät pitää säästää, Käihkö sanoo.

Rintamalla olevien ukrainalaissotilaiden keski-ikä on 43 vuotta.

Käihkö korostaa, että taustalla on arkipäiväinen syy. Sodan alussa vanhemmissa sukupolvissa oli myös eniten heitä, joilla oli tarvittavia taitoja ja aiempaa kokemusta sotimisesta.

”Pitää kysyä, mikä olisi vaihtoehto”

Ukraina on tilanteessa, jossa sotilaita tarvitaan lisää. Ukrainan armeijassa arvioidaan olevan noin 600 000 sotilasta. Osa heistä on puolustanut maataan rintamalla kohta jo kaksi vuotta. Täydennyksiä ei tule sitä mukaa kun ihmisiä loukkaantuu.

– Ukrainan on pohdittava, millä keinoilla tätä sotaa jatketaan, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan suurvärväyksen merkitystä pitää ajatella pohtimalla Ukrainan vaihtoehtoja. Mitä tapahtuisi, jos sotilaita ei saada lisää?

Ukrainalaiset sotilaat harjoittelevat lumisessa maisemassa.
Ukrainalaissotilaat harjoittelevat maan pohjoisosissa Tšernihivissä joulukuun alussa. Kuva: Roman Pilipey / AFP

Sodan jatkuessa yhä useammat ukrainalaiset ovat tunnustaneet, että käsillä ei ole pikainen puolustustaistelu vaan pitkä sota.

– Ukrainalaisten pitää varautua siihen, että jos ja kun he haluavat puolustaa maataan, se vaatii suurempia uhrauksia kuin nyt on tehty, Käihkö sanoo.

Käihkön mukaan kyse on myös ulkopolitiikasta.

Värväyssuunnitelmat kertovat muille maille, että Ukraina ei ole antautumassa vaikka tilanne rintamalla on tukala.

– Jos Ukraina värvää puoli miljoonaa sotilasta, se haastaa maita, jotka ovat luvanneet pysyä Ukrainan rinnalla, Käihkö sanoo.

Ihmisiä hautausmaalla Ukrainan Lvivissä.
Ihmiset kokoontuivat joulukuun alussa Lvivissä hautausmaalle muistelemaan sodassa kaatuneita. Ukraina ei kerro kaatuneiden lukumäärää. Kuva: Anastasia Smolienko / AOP

Liikekannallepano jakaa ukrainalaisten mielipiteitä

Käihkön mukaan liikekannallepano tuskin kääntäisi sodan suuntaa. Kyse on pikemminkin siitä, että Ukraina voisi jatkaa taistelua Venäjän hyökkäystä vastaan.

Jo nyt värväykset jakavat ukrainalaisten mielipiteitä. Osan mielestä maan pitäisi keskittää kaikki voimansa sotimiseen, toiset taas haluaisivat voida elää normaalia elämää sodasta huolimatta.

Vapaaehtoisia lähtee yhä rintamalle, toisaalta värvääjät tekee ratsioita julkisille paikoille, jotta he voivat jakaa värväyskirjeitä.

Jos 500 000 ihmisen liikekannallepano toteutuu, se tulee jakamaan kansaa entisestään.

– Iso kysymys on se, miten ihmiset ottavat päätöksen vastaan: helpottumalla, alistumalla siihen vai vastustamalla sitä. Luultavasti kaikilla, Käihkö ennustaa.

Ukrainalaisia sotilaita sotilasharjoituksissa.
Ukrainalaissotilaat harjoittelevat joulukuussa talvisessa säässä. Liikekannallepano tarkoittaisi myös tarvetta suurille koulutuksille. Kuva: Roman Pilipey / AFP

Päätöstä liikekannallepanosta ei vielä ole tehty. Zelenskyin mukaan kyseessä on hyvin herkkä asia, ja hän haluaa hallituksen ja armeijan vielä keskustelevan siitä. Sen jälkeen liikekannallepanoa käsitellään maan parlamentissa.

Lue täältä tuoreimmat uutiset Venäjän hyökkäyksestä

Suosittelemme