Varusmiehiä Viron armeijassa kouluttava virolainen ylikersantti Martin Theo Malk, 25, toivoo, että Nato-jäsenenä Suomi lähettäisi Viroon ja muihinkin harjoituksiin myös alempien sotilasarvojen sotilaita ja varusmiehiä.
– On usein käynyt niin, että eri maat lähettävät kansainvälisiin harjoituksiin muihin maihin korkean tason upseereita. Se on kyllä välttämätöntä, ja upseerit osaavat suunnitella ja voittaa sotia. Tavalliset sotilaat tekevät varsinaisen työn ja sitä varten he tarvitsevat kokemusta. On erittäin tärkeää, että lähettäisitte myös alemman tason sotilaita ja varusmiehiä ulkomaille.
Hänen mielestään siten sotilaat saavat konkreettista kokemusta kansainvälisestä yhteistoiminnasta, miten toimitaan niin taktisella ja joukkuetasolla kuin maavoimallisella ja armeijakuntien tasolla.
– Lisäksi kansainvälisissä harjoituksissa sotilas yksilönä kehittyy ja näkee maailmaa. Odotan kovasti sitä, että Nato-jäsenyys avaa Suomelle enemmän ovia, Malk pohtii.
Suomalaisia on jo ollut mukana harjoituksissa Virossa aiemminkin. Malk ei itse ole vielä ollut sotaharjoituksissa rinta rinnan suomalaisten kanssa, mutta kaipaa suomalaisia lisää mukaan ja myös kahdenvälisiin harjoituksiin.
– Meidän pitäisi veljesmaina vaihtaa kokemuksia. Uskon, että meillä virolaisilla on paljon annettavaa varsinkin Etelä-Suomen yksiköille. Suomalaiset ovat osaavia sotilaita, heillä on varmasti vinkkejä meille esimerkiksi johtamisesta ja armeijan rakenteesta.
Suomen Natoon liittyminen viime keväänä ei ainakaan vielä näy tavallisten sotilaiden ja varusmiesten arjessa. Kansainvälisiin harjoituksiin on osallistuttu aiemminkin.
Kansainvälisiä harjoituksia saman verran kuin aiemminkin
Ylikersantti Willis (esiintyy yksityissyistä vain sukunimellään) Yhdysvalloista New Hampshiresta oli mukana tammikuussa arktisen sodankäynnin kurssilla Sodankylässä.
– Meitä on kurssilla sotilaita useista maista. Olemme tulleet heti ensimmäisestä päivästä lähtien hyvin juttuun, ystävystyneet hyvien tyyppien kanssa. Suomalaiset vaikuttavat hyviltä sotilailta. He ovat joko luonnonlahjakkuuksia johtamisessa, tai heidät on koulutettu hyvin.
Suomalainen ylikersantti Tomi Piirto kouluttaa varusmiehiä Kainuun prikaatissa. Hänen työhönsä Nato-jäsenyys ei ole vaikuttanut.
– Tavallisessa arjessa se ei näy yhtään mitenkään. Kansainvälisiä harjoituksia on, mutta ei sen enempää kuin aikaisemmin, Piirto sanoo.
Suomalaiset odottavat Naton tuovan enemmän yhteistyötä
Ylikersantti Tomi Piirto toivoo Nato-jäsenyyden tuovan enemmän kansainvälistä yhteistyötä.
– Toivottavasti pääsee ehkä itsekin ulkomaille harjoituksiin. Ja toivottavasti näkyisi enemmän ulkomaalaisia sotilaita meillä kotona Kainuussakin, ylikersantti Piirto sanoo.
Majuri Mikael Aikio johtaa Jääkäriprikaatissa arktista sektoria. Heidän osastollaan arkeen kuuluu kansainvälisyys olennaisena osana.
– Meidän sektorilla Nato-jäsenyys näkyy. Meillä on aika paljon ulkomaan reissuja ja kokouksia, joissa käymme.
Tosin työmatkoja ulkomaille on heillä ollut suunnilleen saman verran ja samoja kokouksia kuin ennen Suomen liittymistä Natoon.
– Kansainvälistä yhteistyötä olemme tehneet jo kymmenen vuotta ja yhteistyö on syventynyt kymmenen vuoden aikana. Nato-jäsenyyden myötä meille on entistä enemmän tullut koulutuspainetta arktisiin asioihin, Aikio sanoo.
Ennen Natoon liittymistä Suomi oli kumppani, nyt liittolainen. Aikion mielestä Nato-jäsenyys on selkeyttänyt kokouksiin ja harjoituksiin osallistumista, vaikka jo aiemminkin suomalaisena on voinut keskustella asioista kokouksissa samaan tapaan niin aiemmin.