Varzinaskarjalan suvimurdehel lapsele voijah sanuo nenga: Mäne anna passibot emännällä! Vikse äijät ellendetäh nečis vähimyölleh sanan, hos ei nikonzu olla opastuttu karjalan kieleh. Monet sežo tietäh, midä tarkoitetah pagizendal.
Kai nenga kahtel miljonal suomelazel on karjalazet sugujuuret. Tämä roih sit, gu vuvvennu 1944 syväin-Suomeh tuli Karjalaspäi enäm 400 000 evakkuo. Arvivon mugah karjalankielisty heis oli nenga 40 000.
Karjalan kielele on kehitetty murdehien pohjal kolme kirjukieldy: vienankarjala da suvikarjala, kuduat muvvostetah yhtes varzinaskarjalan, sego livvinkarjala.
Karjalan kieldy on kerätty taldeheh iänittehih. Yksi iänittehii kerännyh ristikanzu on tutkii Matti Jeskanen. Häi oli opastujannu kezäruavos kielenkeriäjänny vuozinnu 1963–1964, konzu ajoi skuutteral taloispäi toizeh da ečči pagizuteltavikse karjalankielizii evakkoloi. Pagizuteltavikse vallittih moizii ristikanzoi, kudamien kieli on pyzynyh karjalazembannu.
Nygöi piäzet testiiruimah omua karjalan kielenmaltuo yheksän kyzymyksen vuoh.
Nygöi jällespäi Jeskanen arvivoiččou, gu Jefimia Rajavaaran paistu kieli on olluh pagizuttelun aigua vikse nenga 85-prosentazesti varzinaskarjalua (suvikarjalua) da loput suomie.
Karjalan kielen suomelastumine tarkoittau ezimerkikse sidä, gu alguperäzen kielen mugahizen sanan ”käzi” sijas sanotahgi ”käsi” da ”jalga”-sanan sijas ”jalka” libo konzu suomen kielen vaikutukses sananloppuhine -h on kavonnuh. Nengomat valdukieleh sulavunnuot muutokset sanotah kieličusvien hämärdymizes – konzu kieldy enämbiä ei käytetä aktiivizesti, se rubieu unohtumah.
Opi ellendiä nämmien karjalan sanoin merkičykset.
Kielenkeriäjänny olluh Jeskanen sanou, gu pagizuttelulois kuului sanelendua endizen aijan elokseh näh: ruaduo da dieluo sego pyhiä da argie. Paistih pagizuteltavien lapsusaigua, nuoruttu, miehien naizih sego naizien miehoilah menendiä – miehilhäi kodi ei muuttunuh, ga nevesky tuli taloih.
Tiijonkeriändän helmii oldih loičukset, sananpolvet da itkuvirret. Loičuksii pagizuteltavat tavan mugah ei tahtottus toistua, gu net ei kaimattas omassah tehuo.
Iänelitkendy puaksuh oli ylen jygei dielo itkijäle, sikse itkuvirret puaksuh jätettih iänitändytilandehis jälgimäzikse, sendäh gu sen jälgeh pagizuteltaval ei olluh enämbiä vägie paista.
Karjalan kielen elvytystyötä Karjalan kielen elvytändy- da kehitändyruaduo ruatah paiči muudu Päivännouzu-Suomen yliopistos. Valmehennu on ezimerkikse Pieni suomi-karjala sanakirja, kudai on luajittu suomekse, vienankarjalakse, suvikarjalakse da livvinkarjalakse. Luajittavannu parahite on varsinaiskarjalan kieliopin toine oza.
Meijän kieliperindön säilyttämizekse on Suomen kielen nauhoitearkistoon kerätty 24 000 čuassuu iänittehii, kudamis nenga 1 700 čuassuu on karjalua.
Luajittu kerävö- da arhiviiruičenduruado on kielen elvytändän, kehitändän da opastandan kannal kuldua kallehembi, sendäh gu karjalankielizien keski-igä on korgei da vaigu harvas perehes kieli on siirdynyh tuliele sugupolvele.
Tahtonet tiijustua ližiä täs tiemas, voit kuunnella Yle Areenas audiodokumentin.
Monet suomalaiset osaavat karjalaa tietämättään – tässä voit kokeilla osaatko sinäkin