Kolme valtavaa otusta tuijottaa aitauksesta. Ne ovat Hirvilammen tilan sonnit Reino, Seiska ja Puh.
Hämeenlinnassa sijaitsevan liki 70 naudan lihakarjatilan emäntä Susanna Valtonen hyppää rapsuttamaan yli tonnin painoisia järkäleitä.
Viereisessä pihatossa heinää mutustavat viime kevään hiehot ja vastapäätä joukko tiineenä olevia lehmiä. Maaliskuussa saadaan tämän kevään vasikat maailmaan.
28-vuotias Valtonen pyörittää tilaa yhdessä miehensä kanssa. Sen ohella hän toimii luottamushenkilönä toimii Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n johtokunnassa nuorten viljelijöiden edustajana.
– Onhan tämä sitovaa. Eläimet pitää hoitaa hyvin joka päivä, sait siitä palkkaa tai et. Lisäksi tuottajahinnat ovat taas laskeneet naudanlihan tuotannossa. Jännittää, kuinka paljon ne voivat vielä laskea ja saatko enää rahaa, kun lähetät eläimiä teuraaksi.
Suomessa ei vielä tunkua traktorimarsseille
Maanviljelijät ovat viime viikkoina olleet näkyvästi esillä Euroopassa. Traktorit valtasivat ensin Berliinin kadut Saksassa. Myöhemmin protesteja on nähty myös muun muassa Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa.
Maajusseja hiertävät muun muassa kansallinen päätöksenteko ja maatalouteen kohdistuvat leikkaukset.
Yhteinen tekijä läpi EU:n on kuitenkin tyytymättömyys nousseita kustannuksia, kuten dieselin hintaa kohtaan sekä maatalouden heikentynyt kannattavuus.
Viljelijöitä kismittää myös hintakilpailu EU:n ulkopuolelta tulevien elintarvikkeiden kanssa, joiden tuotantovaatimukset voivat olla EU-maita löyhempiä.
Minkälaiset tunnelmat ovat suomalaisten maanviljelijöiden keskuudessa?
– Ehkä vähän ristiriitaiset. Ymmärrän hyvin, miksi Keski-Euroopassa on lähdetty protestoimaan. Sinne on suunniteltu esimerkiksi viljelyyn kohdistuvia muutoksia, jotka vaikeuttaisivat arjen hallintaa ja maataloudesta tulon saamista. Niistä muutoksista moni on jo toteutettu Suomessa ja nyt ne iskevät muihin Euroopan maihin. Suomi halusi aikanaan olla EU:n mallimaa ja toteuttaa niitä etukenossa.
Valtosen mukaan Suomessa traktorimarsseja ei ole suunnitteilla, ainakaan vielä.
– Osa viljelijöistä haluaisi lähteä liikenteeseen, mutta osan mielestä aika ei ole sille vielä.
Valtosen mukaan suomalaisia maanviljelijöitä rauhoittaa hallituksen lupaus olla nostamatta maatalouden kustannuksia tällä hallituskaudella. Asiasta on hallitusohjelmassa erikseen kirjaus.
Miksi tällainen kirjaus on tehty?
Valtonen uskoo, että se oli kädenojennus maataloudelle haastavassa taloudellisessa tilanteessa.
– Viime eduskuntavaalien aikaan keskustelu huoltovarmuudesta nousi pinnalle ja moni ehdokas oli kiinnostunut maataloudesta.
Myös maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan Antti Unnaslahden mukaan kyseessä on keino helpottaa viljelijöiden asemaa tilanteessa, jossa tukia ei pystytä nostamaan.
– Sellaisen kirjauksen periaatehan todennäköisesti on se, että kun tukia ei voida lisätä, niin kustannusten osalta halutaan antaa helpotusta.
– Suoriin viljelijätukiin ei ole viime aikoina tehty leikkauksia, mutta tuet ovat pysyneet pitkään kokonaistasolla eli ne kuitenkin koko ajan reaalisesti alenevat hintojen noustessa. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tällainen kirjaus hallitusohjelmaan on tehty, Unnaslahti sanoo.
EU-säädökset maajussien yhteinen harmituksen aihe
Myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, joka tähtää luonnon kannalta kestävämpään maatalouteen, hiertää viljelijöitä läpi EU:n.
Susanna Valtosen mukaan erityisesti metsäkatoasetus ja ennallistamisasetus ajavat monet tilat liian ahtaalle myös Suomessa.
– Metsäkatoasetus vaikuttaa meihinkin esimerkiksi niin, että meillä ei sen mukaan olisi ikinä mahdollisuutta rakentaa omaa navettaa. Nyt olemme vuokranavetassa.
Antti Unnaslahti muistuttaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma luotiin maailmaan, jossa pandemiasta ja sodasta ei ollut vielä tietoakaan.
– Eurooppalainen suvereniteetti ja omavaraisuus ovat nyt ihan toisella tavalla keskustelussa kuin aiemmin ja ruuantuotannon merkitys maatalouden ykkösasiana on noussut keskeiseksi asiaksi.
Traktorimarssien ja kasvaneen tyytymättömyyden seurauksena muun muassa Saksan ja Ranskan päättäjät ovat tehneet myönnytyksiä viljelijöiden vaatimuksiin muun muassa dieselin verotukseen liittyen.
Myös EU-pomot kiirehtivät viime viikon huippukokouksessa rauhoittelemaan vihaisia viljelijöitä, kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen istui samaan neuvottelupöytään maanviljelijöiden lobbareiden kanssa.
Maatalous voikin nousta yhdeksi ensi kesän eurovaalien kärkiteemaksi.
Susanna Valtonen toivoo Suomeen lisää keskustelua maatalouden tilasta.
– Toivon, että Suomessa herätään siihen keskusteluun, mitä käytiin koronan aikana ja kun meidän naapurivaltio aloitti hyökkäyssodan. Olisi tärkeä osa meidän huoltovarmuutta pitää huoli maataloudesta ja energiantuotannosta ja siitä, että ruokaa ja lämpöä riittää jatkossakin.