Terveydenhuollosta haetaan ankaria säästöjä, mutta sote-asioista päättävien uusien aluevaltuustojen palkkiot ovat nousseet jo miljoonaluokkaan.
Pelkästään omiin kokouspalkkioihinsa aluevaltuustot käyttävät yhteensä yli 14 miljoonaa euroa. Sen lisäksi tulevat korvaukset matkakuluista ja ansionmenetyksistä.
Palkkiot vaihtelevat moninkertaisesti eri puolilla Suomea.
Suurimmillaan kokouspalkkiot ovat 19 000 euroa, pienimmillään 4 000 euroa valtuutettua kohti vuodessa.
Summassa on mukana aluevaltuuston, -hallituksen ja -lautakuntien kokouspalkkiot. Kokonaissumma on jaettu kunkin alueen valtuutettujen lukumäärällä, jotta erikokoisia alueita voidaan verrata keskenään.
Kokouspalkkioiden lisäksi hallintoon kuuluu toinen, kiistellympi tukimuoto.
Valtuutettujen saamien henkilökohtaisen palkkioiden lisäksi valtuustot ovat päättäneet maksaa omille puolueryhmilleen yhteensä 5,5 miljoonaa euroa tukea, niin sanottua demokratiarahaa. Sitä käytetään esimerkiksi puolueryhmien tiedotuslehtiin, henkilökunnan palkkaamiseen, tilaisuuksien järjestämiseen ja vaalikampanjoihin.
Aluevaltuustojen palkkio- ja tukisummat on koottu yhteen tiettävästi ensimmäistä kertaa, kun Yle pyysi 21 hyvinvointialueen hallintojohtajilta tiedot viime vuoden palkkioista ja arviot tästä vuodesta.
Katso tästä kuinka paljon oman alueesi kokouspalkkiot ovat valtuutettujen määrään suhteutettuna. Grafiikan toisella sivulla on tiedot valtuustoryhmille maksetuista tukirahoista.
Hallintotieteen professori Jari Stenvall muistuttaa, että demokratia maksaa, mutta aluevaltuustojen palkkioita hän pitää suurina.
– Ajattelisin, että poliittisen päätöksenteon pitäisi osallistua säästötalkoisiin. Poliitikot johtavat myös esimerkeillä, Stenvall sanoo.
Valtuustot päättävät itse miten suuria palkkioita ne maksavat valtuuston, hallituksen ja lukuisien eri lautakuntien jäsenille.
Erityisen vilkasta keskustelua valtuustoissa on herättänyt puolueryhmille maksettava tuki. Sen määrä vaihteli viime vuonna valtuutettua kohti 1 800 ja 6 000 euron välillä.
Moni valtuutettu pitää tukea liian suurena ja joillakin alueilla se on jäänyt osittain käyttämättä.
Moni aluevaltuustojen jäsen työskentelee sote-alalla, jossa on kovat paineet kulujen leikkaamiseen. Siksi hallintoon liittyvät kulut pistävät silmään. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan aluevaltuutettu, sairaanhoitaja Markus Pietikäinen (Itä-Uudenmaan hyvinvoinnin puolesta -ryhmä) on ehdottanut omalla alueellaan tuen lopettamista kokonaan.
– Minusta se on törkeä. On hävytöntä, että samaan aikaan kun hyvinvointialue tekee kymmenen miljoonaan alijäämää, poliittiset päättäjät saavat Itä-Uudellamaalla yli 300 000 euroa omaan tai puolueen mainontaan, ei suinkaan alueen asukkaiden palveluihin.
Pietikäisen esitys ryhmätuen lakkauttamisesta ei saanut riittävää kannatusta. Valtuusto päätti kuitenkin pienentää tukea täksi vuodeksi aiemmasta 6 000 eurosta 5 500 euroon.
Professori Jari Stenvallin mielestä aluevaltuustojen pitäisi näyttää esimerkkiä omalla kulukurillaan. Katso miten hän perustelee:
Kymmenellä alueella ryhmätukea pienennetään tänä vuonna - joko sillä perusteella, että tukea on jätetty käyttämättä viime vuonnakin tai tavallisemmin siksi, että tuen enimmäismäärää on päätetty leikata.
Suurin leikkaus, 70 prosenttia, tehtiin Etelä-Savossa, jossa viime vuoden 5 000 euron tuki tingitään 1 500 euroon valtuutettua kohti. Keski-Suomessa leikataan 60 prosenttia ja tuki laskee tuhanteen euroon valtuutettua kohti.
Muutamilla alueilla yhden tai kahden jäsenen valtuustoryhmä voi saada korotettua tukea. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla yhden valtuutetun ryhmä saa tukea 10 000 euroa aluevaltuutettua kohti. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella tällaisia ryhmiä on kolme.
Esimerkiksi Porvoon kaupunginvaltuutettu ja Itä-Uudenmaan aluevaltuuston varapuheenjohtaja Elin Blomqvist-Valtonen (rkp) sanoo yllättyneensä valtuustoryhmän tukirahasta, jota kuntatasolla ei ole.
– Toisaalta ymmärrän ajatuksen. Kun on täysin uusi hallintomuoto, on ajateltu, että on tärkeää pystyä tiedottamaan alueen asukkaille paremmin tästä toiminnasta.
– Mutta se voi näyttää aika isolta summalta ehkä poliittiseenkin vaikuttamistyöhön käytettynä, hän lisää.
Valtuutetut ihmettelevät saamaansa ”demokratiarahaa”, katso tästä:
Koska vaalikentillä kilpailevalle ryhmälle ei haluta antaa etulyöntiasemaa, valtuustoryhmän tukirahasta ei välttämättä haluta luopua, vaikka sitä ei olisi alun perin kannatettukaan.
– Alussa olin sitä mieltä, että ei sitä varmaan tarvita, mutta sitten kun tässä on pari vuotta oltu, niin kyllä sitä jonkun verran tarvitaan, mutta ei tämmöisiä summia, Itä-Uudenmaan valtuutettu Ilkka Luusua (Ps.) pohtii.
Mutta mikä on kohtuullinen palkkio luottamustehtävästä?
Professori Stenvallin mukaan aluevaltuustojen kokouspalkkioita ei pidä verrata yritysten maksamiin hallituspalkkioihin, vaikka sote-alueella käytettävä raha ylittää monen suurenkin yrityksen liikevaihdon. Stenvallin mielestä osuvampi vertailukohta on suuren kaupunginvaltuuston palkkiot.
– Tässä vertailussa hyvinvointialueet näyttävät johtavan rinnanmitalla, Stenvall sanoo.
Hän katsoo, että aluevaltuustoihin ei pidä houkutella päättäjiä rahalla.
– Joitakin palkkiot varmasti voivat houkuttaa. Itse näkisin, että kysymys on kuitenkin luottamustehtävästä, ja silloin rahan ei pitäisi olla se houkutin, vaan halu vaikuttaa yhteiskuntaan.
Stenvall korostaa myös sitä, että hyvinvointialueen hallinnon kulujen pitäisi olla nähtävillä nykyistä avoimemmin. Nyt Yle kokosi tiedot pyytämällä ne erikseen jokaiselta alueelta.
Korjaus 14.2. klo 18.12 Maininta yhden hengen valtuustoryhmien saamasta lisäkorvaukseta koskee Etelä-Pohjanmaata, ei Lappia kuten artikkelissa aiemmin sanottiin.
16.2. klo 14:36 otsikon sanamuotoa korjattu