Lähes kaikki luotot näkyvät pian uudessa rekisterissä – pankit haluavat hyödyntää sitä tavalla, joka ei ole nykylaissa

Oikeusministeriö valmistelee muutosta, jonka jälkeen pankit voisivat tutkia taloyhtiölainojen osakaskohtaisia velkoja.

Finanssivalvonnan johtavan juristin Sanna Atrilan mukaan uusi rekisteri yksistään ei riitä hillitsemään ylivelkaantumisilmiötä mutta sillä on tärkeä osa siinä. Keskeisintä on se, miten luotonantajat hyödyntävät saamaansa tietoa luottoa myöntäessään.
Maarit Aulasmaa

Oikeusministeriö ja Finanssiala tahtovat muutoksia vuoden 2022 lakiin positiivisesta luottotietorekisteristä.

Uusi viranomaisrekisteri otetaan käyttöön nyt huhtikuun alusta. Sinne kerätään kattavasti tietoja velallisten tuloista, luotoista sekä luottojen maksuviivästyksistä. Näin luotonmyöntäjät näkevät kerralla luotonhakijan lainanmaksukyvyn.

Oikeusministeriön tuore työryhmä valmistelee parhaillaan lakimuutosta, joka mahdollistaisi myös taloyhtiölainojen osakaskohtaisten velkaosuustietojen siirtämisen automaattisesti huoneistotietojärjestelmästä positiiviseen luottotietorekisteriin.

– Asumiseen liittyvät lainat muodostavat merkittävän osuuden kotitalouksien veloista. Tämän takia osakaskohtaisia velkaosuuksia koskevat tiedot olisivat tärkeitä luotonhakijan luottokelpoisuuden arvioinnin kannalta, uutta työryhmää vetävä lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu oikeusministeriöstä perustelee.

– Nykyisen positiivista luottotietorekisteriä koskevan lain valmistelun aikana arvioitiin, että taloyhtiölainat muodostavat jo 14 prosenttia kotitalouksien velkaantumisesta.

Taloyhtiölainojen osakaskohtaisten velkaosuustietojen sisällyttäminen uuteen rekisteriin oli esillä jo positiivista luottotietorekisteriä koskevaa lakia valmisteltaessa.

Finanssivalvonta kannattaa osakaskohtaisten velkaosuustietojen välittämistä positiiviseen luottotietotietorekisteriin sitten, kun huoneistotietojärjestelmä on siihen valmis.

Finanssiala Ry:n lakimies Antti Laitila
Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila sanoo alan toiveen olevan, että pankki tai muu luottolaitos voisi käyttää positiivisen luottorekisterin tietoja oma-aloitteisesti. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Pankit haluavat pääsyn rekisterin tietoihin ilman asiakkaan lupaa

Positiivisen luottotietorekisterin nykymuodossa pankit ja muut rahalaitokset voivat käyttää siinä olevia tietoja ainoastaan silloin, kun asiakas hakee uutta luottoa tai hän haluaa muuttaa olemassa olevan lainansa ehtoja, esimerkiksi ottaa lyhennysvapaata lainanmaksuun tai pidentää laina-aikaansa.

Finanssiala ajaa tähän nyt muutosta.

– Velallinen ei välttämättä ota välittömästi yhteyttä luotonantajaan maksuvaikeuksia kohdatessaan. Ylivelkaantumisen torjuntaa helpottaisi, jos pankki voisi omasta aloitteestaan tarkastaa asiakkaan luotot, ja ehdottaa vaikkapa lainojen uudelleenjärjestelyä tai muuta keinoa jo ennen kuin asiakas on suuremmissa ongelmissa maksujensa kanssa, johtava lakimies Antti Laitila Finanssisala ry:stä toteaa.

– Tämä katseluoikeus rajoittuisi maksuvaikeustilanteisiin. Katselusta jäisi jälki, jonka asiakas voisi nähdä omassa yksityishenkilön asiointipalvelussaan.

Finanssivalvonnan mukaan tässä vaiheessa ei ole tarpeellista muuttaa lainsäädäntöä.

– Nyt ensimmäisinä vuosina on tärkeämpää seurata ja valvoa sitä, miten luotonmyöntötilanteissa rekisteriotteita haetaan ja, miten tätä tietoa hyödynnetään, Finanssivalvonnan johtava juristi Sanna Atrila sanoo.

– Sallittuja käyttötarkoituksia pohdittaessa pitää aina ottaa huomioon myös henkilötietojen suojaa koskevat näkökohdat.

Henkilökuvassa Sanna Atrila, Finanssivalvonnan johtava juristi.
Finanssivalvonnan johtavan juristin Sanna Atrilan mukaan Finanssivalvonnan näkemys Finanssiala ry:n toiveista on, että nykyinen linjaus, jossa käyttötarkoitukset on rajattu luotonmyöntötilanteisiin ja tiettyihin erityisiin luottosopimuksen muuttamistilanteisiin, on tässä vaiheessa riittävää. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Finanssivalvonta vahtii luottojen myöntämistä ja rekisterin käyttöä

Suomessa Finanssivalvonta Fiva valvoo yleisesti luotonmyöntämistä – ja jatkossa myös positiivisen luottotietorekisterin käyttöä.

Sanna Atrilan mielestä positiivinen luottotietorekisteri on uusi ja tärkeä asia Suomessa.

– Pelkästään ja yksin se ei kuitenkaan riitä ylivelkaantumisen hillitsemiseen. Tarvitaan muutakin sääntelyä ja välineitä.

Atrila muistuttaa, että Suomeen on viime aikoina tullut muutakin luotonmyöntämiseen liittyvää sääntelyä.

– Esimerkiksi maksukyvyttömyysriskien hallinnan sääntely, jossa kielletään sellaiset luotonantopolitiikat, jotka kohdistuvat asiakkaisiin, joilla maksukyvyttömyyden todennäköisyys on liian suuri.

Viime vuonna tuli voimaan myös luotonannon markkinoinnin tiukennuksia. Sen mukaan luottoja ei enää voida markkinoida yhtä löyhästi kuin aikaisemmin.

Hyödyntävätkö luotonantajat rekisterin uutta lisätietoa luottoa myöntäessään?

Jo nykymuotoisen positiivisen luottotietorekisterin käyttöönoton myötä luotonmyöntäjät saavat lisää tietoa lainanhakijasta. Miten tämän tiedon käyttöä valvotaan?

– Finanssivalvonta valvoo, minkälaiset luotonantajien luotonmyöntöpolitiikat ovat, ja miten luotonmyönnön arviointi yhtiöissä tehdään, Fivan Atrila kertoo.

Luotonantajilla on jo nykyisin velvollisuus arvioida henkilön luottokelpoisuutta, kun lainaa haetaan tai sen ehtoihin tehdään muutoksia. Jatkossa heidän täytyy myös hyödyntää ja hakea positiivisen luottorekisterin tietoja.

Luottokelpoisuuden arvioinnin valvonta helpottuu rekisterin tietojen myötä

Kun luotonmyöntäjille tulee nyt enemmän valtaa uuden rekisterin myötä, onko yhä vaikeampi valvoa heidän kykyään arvioida luottokelpoisuutta?

– Nyt on enemmän luotettavaa tietoa velallisesta ja luotonhakijasta. Tämän ansiosta luotonannon valvontakin on jatkossa helpompaa, koska tietoa luottotietojen perusteena on kattavammin saatavilla, Atrila sanoo.

– Luotonantajille on nyt tullut uutta sääntelyä maksukyvyttömyysriskien hallinnasta. Uskon, että se kyllä puree luotonmyöntöpoliitikoihin ja käytäntöihin yhtiöissä ja sitä tulemme tulevaisuudessa valvomaan.

Tavoitteena on ylivelkaantuneen kierteen katkaisu

Julkisuudessa ollaan oltu huolissaan myös siitä, että luottoa yhä myönnettäisiin, vaikka uudesta rekisteristä nähtäisiin, että hakijalla on jo ennestään paljon luottoja.

Atrila muistuttaa, että itse rekisterihän ei velallisen asemaa heikennä, eikä uudella rekisterillä ole vaikutusta voimassaoleviin velkasopimuksiin.

– Rekisteri tuo nyt näkyväksi luotonantajille velallisen velkojen kokonaismäärän. Sitä kautta uskon, että se auttaa myös velallista, ettei hänelle myönnetä enempää velkaa, jos hän on ylivelkaantunut.

Sanna Atrila pitää tärkeänä, että positiivisessa luottotietorekisterissä kaikille suomalaisille velallisille tulee oma sähköinen asiointipalvelu, josta näkee oman kokonaisvelkatilanteensa, velkasaldonsa.

– Se on uutta ja se auttaa asiakkaita oman talouden hallinnassa. Kyllä se varmasti pistää jokaisen katsomaan omaa velkatilannetta ja miettimään kannattaako hakea uutta velkaa.

Verohallinnon hankejohtaja Aino Sarakorpi.
Positiivisen luottotietorekisterin hankejohtaja Aino Sarakorpi uskoo, että vaikka uusi rekisteri ei yksittäisenä keinona kokonaisuutta täysin ratkaise, se tulee vähentämään ylivelkaantumista. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Positiivisen luottotietorekisterin hankejohtaja Aino Sarakorpi pitää tärkeänä, että uuteen rekisteriin yksityishenkilö voi omassa asiointipalvelussa tehdä myös vapaaehtoisen luottotietokiellon.

– Se on yksi tapa hallita omaa velkaantumista. Tai jos on joutunut esimerkiksi identiteettivarkauden uhriksi, pystyy ehkä sen avulla ehkäisemään tai pienentämään niitä haittoja. Tieto siitä kiellosta menee myös luotonantajille, kun he kysyvät rekisterin tietoja.

Luottokiellon voi tehdä yksityishenkilön sähköisessä asiointipalvelussa maksutta.

Suosittelemme