Joka kolmannella lukiolaisella on vaikeuksia tunnistaa valhe ja totuus toisistaan netissä: testi näyttää, onko sinulla

Monelle on hankalaa tunnistaa valheita tai harhaanjohtavia tietoja todellisuudesta. Tutkijan mukaan osaaminen on huonontunut kriittistä pohtimista vaativassa lukemisessa.

Kollaasikuvitus, jossa etualalla valkoinen haalarihahmo ja taustalla lentäviälautasia, 5g mastoja, kädet, jotaka täyttävät rokote ruiskua, sotilas ja hävittäjiä.
Valheellinen tieto leviää ennennäkemäntöntä vauhtia. Harhaanjohtavan tiedon tunnistaminen vaatii hyvää kriittistä lukutaitoa. Kuvituskuva netissä leviävistä tunnetuista salaliittoteorioista ja valheellisista tiedoista. Kuva: Kollaasi: Miia Anttila / Yle, valokuvat: Yle, EPA ja AOP
Joonatan Reunanen

Salaliittoteorioita, tekoälyn luomia poliitikon puheita ja sotapropagandaa.

Monelle on hankalaa tunnistaa valheita tai harhaanjohtavia tietoja todellisuudesta, mutta se ei ole mikään ihme.

Nuorten kriittisessä lukutaidossa on puutteita ja erot osaamisessa ovat suuret. Tutkijat selvittivät, että jopa kolmasosalla lukiolaisista on vaikeuksia arvioida nettitekstien luotettavuutta.

Lisäksi taidoissa on suuria eroja niin perus- ja ammattikoululaisilla kuin lukiolaisillakin. Osa nuorista on siis erittäin haavoittuvaisia internetissä leviävälle virheelliselle tiedolle.

Myös opettajien koulutus voisi tarjota enemmän työkaluja kriittisen lukutaidon opetukseen.

Nämä asiat selviävät suomalaisesta Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamasta Critical-hankkeen tutkimuksista. Hankkeessa tutkitaan ja edistetään lasten ja nuorten kriittistä lukutaitoa.

Jokainen tarvitsee taitoa tunnistaa valheellinen tieto ja vaikutusyritykset, mutta nuorten nykyisten taitojen perusteella kouluissa ei riittävästi tueta niiden oppimista.

Lukutaito heikentynyt lähes koko 2000-luvun

Suomalaisnuorten lukutaito on heikentynyt lähes koko 2000-luvun. Erityisesti osaaminen on huonontunut kriittistä pohtimista vaativassa lukemisessa.

Näin sanoo Jyväskylän yliopiston projektitutkija Marjo Sirén, joka tekee väitöskirjaansa vuoden 2018 Pisa-tutkimuksesta, jossa lukutaito oli pääarviointialueena.

Sirénin mukaan muiden vuosien Pisa-tulokset heijastelevat kriittisen lukutaidon kehitystä.

– Kärjistäen voi sanoa, että suomalaisnuoret osaavat etsiä tietoa, mutta eivät osaa arvioida tätä tietoa syvällisemmin, Sirén sanoo.

Kriittinen lukutaito tärkeää demokratialle

Critical-hankkeen Elina Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että internet on räjäyttänyt tarpeen kriittiselle lukutaidolle.

Hänen mukaansa monien taidoissa on kehitettävää, mutta erityistä huomiota tarvitsevat nuoret ja lapset.

– Minä en osaa ajatella, että taidot olisivat olleet missään vaiheessa hirveän korkealla tasolla lapsilla ja nuorilla, Hämäläinen sanoo.

Alustavien tulosten perusteella esimerkiksi diagrammien tulkitseminen on nuorille jopa yllättävän vaikeaa.

Nuorilla ei ole laajaa aiempaa tietämystä asioista, joten uuden tiedon kriittinen arvioiminen on haastavaa.

Hämäläisen mukaan lasten ja nuorten on hankalaa tunnistaa valheellista tietoa, sillä heillä ei ole monestakaan asiasta riittävästi aiempaa tietoa.

Hän sanoo, ettei runsas netin käyttö tee hyväksi kriittiseksi lukijaksi, vaan ajattelun taidot pitää opetella erikseen.

Kriittiseen lukutaitoon saattaa vaikuttaa myös esimerkiksi kotiympäristö ja se, miten perheessä kuunnellaan tai ei kuunnella lapsia.

Hämäläinen korostaa myös kriittisen lukutaidon merkitystä demokratialle. Luotettavan tiedon tunnistaminen mahdollistaa paremman osallistumisen yhteiskuntaan.

Seuraavaksi yksinkertainen testi, joka testaa kriittisen lukemisen taitojasi netissä. Juttu jatkuu testin jälkeen.

Opettajien koulutuksessa petrattavaa

Hankkeen tutkimustulosten perusteella opettajien koulutuksessa on hyvin vähän kriittiseen lukutaitoon tai sen opettamiseen keskittyviä sisältöjä.

Hämäläinen pohtii, että kriittisen lukutaidon opettaminen voi jäädä liikaa vain äidinkielen oppiaineen kontolle.

– Kriittistä lukutaitoa pitäisi opettaa lähes jokaisessa oppiaineessa, hän sanoo.

Kansainvälisen lasten lukutaitotutkimuksen mukaan Suomessa opettajat osallistuvat vähemmän lukemisen opettamiseen liittyvään täydennyskoulutukseen kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Suurimpana esteenä koulutuksiin osallistumiselle näyttäisivät olevan aikatauluongelmat ja taloudelliset kustannukset.

Critical-hankkeen nettisivuilta löytyy oppimateriaaleja, joita opettajat voivat käyttää kriittisen lukutaidon opettamisessa.

Suosittelemme