New Yorkissa lennon lähtöä odottava matkustaja avaa DTC-nimisen kännykkäsovelluksen. Näytölle tulevalta listalta hän valitsee lennon, jolla matkustaa Suomeen.
Ennakkoilmoitus välittyy Helsinki-Vantaan rajatarkastukselle, jossa tulijan tiedot on ehditty käydä läpi jo ennen kuin kone on ehtinyt edes Atlantin yläpuolelle.
Ennakkotarkastuksen ansiosta matkustaja voi perillä ohittaa lentokentän maahantulon jonot. Hän valitsee passintarkastuksessa pikakaistan.
Passia ei tarvitse edes avata, vaan portilla oleva laite etälukee passin sirulla olevat tiedot. Samalla konenäkö vertaa matkustajasta otettavaa kuvaa siruun tallennettuun kuvaan. Tarkastus on ohi muutamassa sekunnissa.
Rajavartiolaitos testaa parhaillaan muutaman sadan vapaaehtoisen avulla Helsinki-Vantaalla digitaalista matkustusasiakirjaa eli DTC:tä.
Kokeilusta saatavia tuloksia hyödynnetään EU-komission lainvalmistelussa, jonka tavoitteena on saada käyttöön digitaalinen passi muutaman vuoden kuluessa.
Kännykkäsovellus ei tule korvaamaan perinteistä passia, mutta se tarjoaa matkustajalle sujuvamman vaihtoehdon matkustaa EU:n alueella tai sen ulkopuolelle.
Digitaaliseen lompakkoon ajo-oikeus, matkustusoikeus tai vaikka kuntosalin jäsenyys
Digitaalinen lompakko tullee käyttöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa syksyllä 2026. Komission asetusta odotetaan tänä keväänä.
Kyseessä on Euroopan unionin kunnianhimoinen hanke. Sovelluksen avulla EU-kansalaiset voivat tunnistautua moniin eri palveluihin ja vahvistaa samalla henkilötietonsa.
– Lomamatkalla voi osoittaa henkilöllisyytensä vaikkapa Espanjassa tai Saksassa, tai missä nyt EU-alueella liikkuukaan, erityisasiantuntija Laura Kolinen valtiovarainministeriöstä sanoo.
Lompakko on tarkoitettu osaksi päivittäistä asiointia eri palveluissa ja erityistä hyötyä siitä on matkustettaessa ulkomaille.
Lompakon avulla voisi tulevaisuudessa tehdä esimerkiksi lähtöselvityksen lentoasemalla, vuokrata matkalla auton, avata pankkitilin toisessa maassa tai kirjautua vaikkapa useille verkkoalustoille, kuten erilaisille sometileille.
EU:n digitaalisesta lompakosta on tulossa vaihtoehto esimerkiksi Applen ja Googlen tarjoamille vastaaville palveluille.
Käyttäjä voi päättää mitä tietoja itsestään luovuttaa eri sovelluksille
Jokainen jäsenvaltio kehittää oman digitaalisen lompakon, koska yhden yhteisen lompakon kehittäminen kestäisi vuosia.
Sovellukseen voidaan liittää erilaisten asiakirjojen sisältämiä tietoja. Sellaisia ovat esimerkiksi passin sisältämän matkustusoikeuden lisäksi esimerkiksi henkilöllisyystiedot, suoritettu tutkinto, ajo-oikeus – tai vaikkapa oman kuntosalin jäsenyys.
– Todennäköisesti Suomessa ensimmäisenä lompakkoon saadaan digitaalinen henkilötodistus, Laura Kolinen sanoo.
Tällä hetkellä käyttäjät joutuvat tunnistautumaan lukuisiin julkisiin ja yksityisiin verkkopalveluihin, mutta kukaan ei voi varmuudella tietää, miten tietoja käsitellään. Tarkoituksena on suojata henkilötietoja nykyistä paremmin. Tunnistautumisen yhteydessä jaetaan usein myös tarpeetonta tietoa.
Kolinen mainitsee esimerkiksi tilanteen, jossa palvelun käyttäjän on todistettava olevansa täysi-ikäinen. Hän voi itse päättää, mitä lompakkoon tallennettua tietoa luovuttaa palvelun tarjoajalle.
– Käyttäjä voi päättää, että en halua näyttää tässä nimeäni ja osoitettani, kun on tarve todistaa ikäni, jos se riittää tässä asiointitilanteessa.
Työn hakeminen ulkomailta helpottuu
Komission yhtenä tarkoituksena on lisätä digitaalisen lompakon avulla kansalaisten työperäistä liikkuvuutta eri jäsenvaltioiden välillä. Lompakkoon voisi olla mahdollista tallentaa myös tutkintotodistuksia, jolloin työnhaku ulkomailta tai hakeutuminen ulkomaisiin oppilaitoksiin helpottuu.
Eri jäsenvaltioissa annettuja todistuksia olisi sen jälkeen helpompi vertailla keskenään.
Valvooko isoveli rajanylityksiä?
Suurin muutos tapahtuu, kun matkustetaan EU:n ulkorajan yli. Digitaalisessa passissa olevien biometristen tunnisteiden avulla matkustaja voidaan tunnistaa entistä varmemmin.
– Henkilö katsoo kameraan, jolloin tapahtuu kasvontunnistus. Tarkastus on huomattavasti nopeampi kuin aiemmin, tarkastaja Mikko Väisänen Rajavartiolaitoksen esikunnasta sanoo.
Samalla rajanylitys nopeutuu.
– Emme halua, että asiakkaat seisovat jonoissa lentokentällä, vaan matkustaminen halutaan sujuvammaksi. Digitaalisuus tuo myös turvallisuutta.
Digitaaliseen passiin sisältyvät biometriset tunnisteet tekevät matkustamisen väärällä henkilöllisyydellä vaikeammaksi. Erityisesti ihmiskaupan yhteydessä on havaittu, että EU:n ulkorajan yli yritetään päästä esimerkiksi Eu-kansalaiselta varastetun passin avulla.
Mutta lisääkö digitaalinen lompakko kansalaisten tarkkailua?
Näin ei tarkastaja Väisäsen mukaan käy. Kansalaisten liikkumista ei valvota yhtään sen tarkemmin kuin nykyisinkään.
Esimerkiksi EU-kansalaisen matkustaessa kolmansiin maihin, rajanylitystietoa ei tallenneta unionin järjestelmiin, jos tarkastuksessa ei ole havaittu mitään normaalista poikkeavaa.
Keskustelu on suljettu tavallista aiemmin moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.