Uudet pulloissa ja muissa pakkauksissa kiinni pysyvät korkit jakavat mielipiteitä. Osaa korkit ärsyttävät, kun taas toisten verenpainetta ne eivät nosta.
Pullojen ja korkkien erottamaton yhteys perustuu Euroopan unionin direktiiviin, jonka tavoitteena on vähentää muovin ympäristöhaittoja. Muoviset pullonkorkit ovat yksi eniten EU:n rannoilta löytyvistä kertakäyttömuoviesineistä.
Kauppojen hyllyillä on myös edelleen perinteisillä muovikorkeilla varustettuja tuotteita, mutta ei enää ensi heinäkuussa. Silloin kaikkien alle kolmen litran muovipullojen ja muovikorkilla varustettujen kartonkipakkausten korkkien on pysyttävä pakkauksessa kiinni koko käytön ajan.
Kuluttajia korkit ovat ehtineet jo turhauttaa, mikä näkyy etenkin sosiaalisessa mediassa. Kuopiolaisen Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoita korkeissa ärsyttää eniten se, että ne roikkuvat liian lähellä pakkauksia.
– No korkki on vähän edessä, ei se hirveän hyvä ole, Jouni Julkunen toteaa.
EU-määräysten mukaisiin korkkeihin suhtaudutaan myös positiivisesti.
– Jos se on vaan ympäristölle hyväksi, niin se on minullekin hyväksi, Jeremias Rossi sanoo.
Jonkin verran kritiikkiä on kantautunut myös juomien valmistajille. Hartwallilta kerrotaan, että heille on tullut palautetta, jossa uusien korkkien syytä ihmetellään ja kerrotaan niiden olevan hankalia käyttää.
Coca Cola Finlandin viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Thea Natri taas sanoo, että yhtiössä oli varauduttu vielä suurempaan ryöppyyn, mutta palautteiden määrän voi laskea yhden käden sormilla.
– Ne koskevat kaikki lähinnä sitä, että pakkaus tuntuu erilaiselta käytössä.
Korkki kauemmaksi pullosta
Olisiko korkkeja voinut sitten suunnitella jotenkin toisin? Savonialla teollista muotoilua opiskelevilla Leevi Surakalla, Niilo Herlevillä, Antti Hakkaraisella ja Inka Anjalalla on joitain ajatuksia, miten käytettävyyttä voisi parantaa.
– Varmasti pystyy jotenkin vaikuttamaan, Hakkarainen toteaa.
Anjalan, Surakan ja Herlevin mukaan korkin voisi suunnitella siten, että korkin saa kauemmaksi pullon suusta, jotta se ei olisi tiellä. Herlevi kertoo, että juo itse mieluummin jotain muuta kuin limsaa, koska korkit ärsyttävät häntä.
Surakalla on myös muita kehityskohteista mielessään.
– Tämä korkin rengas voisi olla tiukemmin kiinni, niin se ei pyörisi juodessa ympäri.
Surakan mukaan muutenkin koko järjestelmä olisi pitänyt suunnitella siten, että korkeissa olisi erillinen pantti.
Täsmäratkaisua kuluttajia turhauttavaan ongelmaan teollisen muotoilun opiskelijoilla ei ole. Korkkien taustalla olevaa lainsäädäntöä ei Hakkarainen koe Suomessa tarpeelliseksi, mutta Anjala pitää sitä hyvänä.
– Suomessa pullojen kierrätys on sillä tasolla, ettei lainsäädännöllä niin isoa eroa ole. Mutta onhan se luonnon kannalta parempi juttu, Anjala sanoo.
Ei suuria mahdollisuuksia muutoksiin
Direktiivien vaatimuksiin sopeutuminen on vaatinut työtä myös juomien ja korkkien valmistajilta.
– Jokainen tuotannossa tapahtuva muutos on iso, kun puhutaan tuotteista, joita myydään Euroopan laajuisesti satoja miljoonia kappaleita. Pelkästään Sinebrychoffille on vienyt pari vuotta, että he ovat siirtyneet uuteen järjestelmään, sanoo Coca Cola Finlandin Thea Natri.
Sinebrychoff vastaa Coca Colan tuotteiden valmistuksesta, myynnistä ja jakelusta Suomessa.
Korkkivalmistajien ratkaisut voivat olla keskenään erilaisia, mutta erot eivät ole valtavia. Hartwallilta kerrotaan Ylelle, että myös liikkumavara korkkien muotoilun muokkaukseen on pieni, sillä muovin määrän lisääminen ei ole hyvä asia ympäristölle ja rajoitteita asettaa myös tuotantolaitteisto.
Thea Natri taas kehottaa kuluttajia totuttautumaan uusiin korkkeihin. Korkkiratkaisut voivat hänen mukaansa kehittyä, vaikka korkkien irtonaisuudesta on enää turha haaveilla.
– Koko ajan varmasti etsitään tehokkaampia ratkaisuja, mutta jostain pitää lähteä liikkeelle.