Etelä-Savon yritykset eivät saaneet ruusuja palvelukonserni Lassila & Tikanojan tekemässä kierrätysastetutkimuksessa. Valtakunnallisesti toimiva L&T tutki yritysasiakkaidensa viime vuoden kierrätystoimintaa alueittain.
Kierrätysaste tarkoittaa sitä, kuinka suuri osuus syntyvästä jätteestä käytetään uudelleen materiaalina.
Etelä-Savon yritysten kierrätysaste oli selvityksen toiseksi heikoin, runsas kolmannes jätteestä päätyi materiaaliksi. Kärkipään alueilla määrä on liki kaksinkertainen, esimerkiksi Keski-Suomessa kiertoon päätyi 61 prosenttia yritysten jätteistä.
Ympäristötarkastaja Henna Koivusalo Mikkelin Seudun Ympäristöpalveluista ei ole huolissaan Mikkelin yritysten kierrätysasteesta.
– Käsitykseni on, että yritykset ovat hoitaneet kierrätyksen ja kokeneet, että on taloudellisesti kannattavaa tuottaa mahdollisimman vähän jätettä, Koivusalo sanoo.
Koko maakunnan tilannetta Koivusalo ei tarkemmin tunne, mutta ajatuksia raportti herättää.
– Onko täällä Etelä-Savon alueella houkuttelevampaa viedä jätteitä poltettavaksi? Teollisuudessa tietysti muodostuu esimerkiksi tuhkaa, jolle on vaikea keksiä jatkokäyttöä.
Kilpailija rauhoittelee
Etelä-Savossa jätehuoltoa tekevän RL-palveluiden liiketoimintajohtaja Valtteri Mertaoja sanoo, että kierrätys on maakunnassa menossa parempaan suuntaan.
– Karrikoidusti voi sanoa, että mitä suurempi yritys, sitä paremmin jätteiden lajittelu ja erilliskeräys on hoidettu. Yleensä, kun jätemäärät ovat suuria, myös jätehuoltokulut ovat suuria. Silloin halutaan vaikuttaa, miten materiaalia käsitellään ja mihin se päätyy, Mertaoja kommentoi.
Ympäristötarkastaja Koivusalo sanoo, ettei järkevä jätetoiminta katso yrityksen kokoa.
– Ymmärrän jos pienessä yrityksessä tuntuu, että onko sillä pienellä energiajätemäärällä niin suurta merkitystä. Tällä alueella on paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Sanontahan kuuluu, että pienistä puroista tulee iso virta.
Mertaoja haluaa muistuttaa kierrätysprosessin laajuudesta.
– Se ei vielä ole kierrätystä, että jätteet kerätään erikseen ja viedään vastaanottolaitokselle. Materiaalien on myös käsittelyprosessien päätteeksi päädyttävä uusiokäyttöön ja sitä kautta materiaalikiertoon.