Pyyahon tilan navetan reilu 30 lypsävää makoilee parsissaan ja märehtii. Välillä kuuluu tyytyväistä ynähtelyä.
Vasikat ovat imeneet mahansa täyteen juottoautomaatista ja heittävät vielä muutaman villin juoksukierroksen ennen päiväunia.
Näin valmistuu raaka-ainetta kaupoissa myytäviin maito- ja lihatuotteisiin.
Pyyahon tilan lehmiä ei ole viritetty maidon huipputuottajiksi.
– Me keskitymme eläimen terveyteen vasikasta saakka, kertoo tilaa pari vuotta pyörittänyt Juha Mäkinen.
Eläimet vaativat jatkuvaa huolenpitoa ympäri vuoden, ja työtunteja laskematta.
Lisäksi Mäkinen tekee yrittäjänä maansiirtourakointia.
Maatilalle on palkattu työvoimaa, että omistajat eivät uupuisi.
– Tilan työmäärä on siitä tulevaan rahaan nähden suuri, sanoo Mäkinen.
30 lypsävää ei takaa perheelle riittävää toimeentuloa.
Pohdinnassa on joko tuotannon laajentaminen tai lehmistä luopuminen ja vaihto muuhun viljelyyn.
Ruoan turvaaminen vaatii muutosta
Maatalouden kannattavuus on rypenyt pohjamudissa jo pitkään.
Samaan aikaan kun viljelijät painivat taloushuolien kanssa, pitäisi vähentää maatalouden haitallisia vaikutuksia luontoon, ilmastoon, vesistöihin ja maaperään.
– Se vaatii resursseja, joita viljelijöillä ei ole, sanoo tutkijatohtori Irene Kuhmonen Jyväskylän yliopistosta.
Kuhmonen on tutkinut viljelijöiden roolia ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymässä.
Maatalousyrittäjiltä löytyisi sekä halua että kykyä muutokseen.
Ongelma on se, ettei viljelijöillä ole valtaa vyöryttää ilmasto- ja ympäristötoimien kustannuksia tuotteiden hintoihin.
Nykyisessä ruokajärjestelmässä ostaja sanelee hinnat ja se johtaa käytännössä monimuotoisuuden heikentymiseen.
– Onhan se aika skitsofreenista, että isot firmat julistavat olevansa kiinnostuneita kestävyydestä, mutta samaan aikaan jatkavat hintojen polkemista, sanoo Kuhmonen.
Nykyinen suunta ei kestä
Jos maataloudesta haluaa saada elinkeinon, sitä on tehtävä isosti, tehokkaasti ja erikoistuen.
Suuressa mittakaavassa ympäristövaikutukset kasaantuvat tietyille alueille. Lisäksi erikoistuminen yksipuolistaa maatalousympäristöjä.
Nykyiset maataloustuet kannustavat viljelijöitä valitsemaan ympäristön ja ilmaston kannalta hyviä toimintatapoja.
Se ei kuitenkaan riitä.
– Vaikka Suomen kaikki viljelijät tekisivät heiltä odotettuja kestävyystoimia, se ei välttämättä riittäisi negatiivisen kehityssuunnan katkaisemiseen, sanoo Kuhmonen.
Koko järjestelmä olisi pantava uusiksi.
Se tarkoittaa vakavaa pohdintaa esimerkiksi siitä, mitä ruokajärjestelmässä tarkoittaa fossiilitaloudesta irtaantuminen tai miten typpilannoitteet valmistetaan ilman venäläistä ammoniakkia.
Ympäristölle kestävin tapa järjestää ruoantuotanto ei välttämättä ole tehokkain tapa.
Kuhmosen mukaan luonnon monimuotoisuuden ylläpito vaatisi monipuolista tuotantorakennetta, ja todennäköisesti nykyistä enemmän pieniä tiloja.
Tuotantorakenteen monipuolisuus tarkoittaa sitä, että kaikki alueen maatilat eivät tuottaisi esimerkiksi maitoa, vaan monipuolisesti eri maataloustuotteita.
– Nyt mennään kohti vahvaa erikoistumista, vaikka luonnon monimuotoisuuden tukeminen vaatisi päinvastaista suuntaa, hän sanoo.
Jos viljelijä saisi päättää
Juha Mäkinen pyrkii viljelemään tavoilla, joka vähentävät maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä tai varastoivat hiiltä. Sitä sanotaan hiiliviljelyksi.
Tilan lehmät laiduntavat keväästä pitkälle syksyyn. Laiduntaminen ylläpitää maatalousympäristön monimuotoisuutta.
Ilmasto- ja ympäristötoimet eivät kuitenkaan näy riittävästi maidosta saatavassa hinnassa.
Ruoantuotannon tulevaisuuden kannalta maatalouden kannattavuus on avainasemassa.
– Nuoria ei houkutella alalle pitkillä työpäivillä ja huonolla palkalla. Pitää olla myös vapaa-aikaa, sanoo Mäkinen.
Maatilojen elinvoima ja viljelyn jatkuvuus Suomessa olisi turvattava. Siihen työhön tarvitaan koko yhteiskunta kuluttajista ja maatalouspolitiikasta kauppoihin asti.
– Jos ratkaisuja ei nyt löydy, niin ei niitä kohta enää tarvitse etsiäkään, Mäkinen sanoo.
Jos kannattavuutta ei tarvitsisi miettiä, Pyyahon tila pysyisi pienenä ja sen lehmät laiduntaisivat kuten ennenkin.
– Kun jäisi vähän enemmän vapaa-aikaa ja pystyisi työllistämään, niin tämä olisi semmoinen meidän näköinen tila, sanoo Mäkinen.
Juttua täydennetty 26.2.2024 klo 11.06 Lisäämällä tekstiin otsikossa oleva sitaatti.