Artikkelin pääkuvana olevalla videolla kuvailtu skenaario on tavalliselle ihmiselle pelkkää fiktiota, mutta suomalaiselle urheilijalle se voi olla todellisuutta jo lähivuosina.
Kanadalaisprofessori Richard McLaren ja hänen tutkijakollegansa Martin Dubbey tulivat tunnetuksi Venäjän dopingskandaalin paljastamisessa, mutta nyt he työstävät uutta projektia. McLaren ja Dubbey ajavat kansainväliseen dopingtestaukseen äänen analyysiin pohjautuvaa teknologiaa.
Aihe nousi pinnalle helmikuun alussa Trondheimissa järjestetyssä Play The Game -konferenssissa.
Siellä McLaren ja Dubbey esittelivät urheilijoille tehtävää automatisoitua puhelinkyselyä. Urheilijan on vastattava noin kolme minuuttia kestävässä puhelussa jokaiseen kysymykseen joko kyllä tai en. Tämän jälkeen tekoäly alkaa arvioida äänianalyysin avulla urheilijan vastauksia dopingiin liittyvissä kysymyksissä.
Aihe herätti konferenssiin osallistuneiden keskuudessa paljon parranpärinää, ja Dubbey lupautui Yle Urheilun haastateltavaksi seuraavana päivänä.
– Kyse ei ole valheenpaljastimesta, Dubbey alleviivaa heti haastattelun aluksi.
Dubbeyn mukaan tekoälyn tehtävä on ainoastaan arvioida, kuuluuko kysymyksiin vastannut urheilija dopingin osalta korkean, keskitason vai matalan tason riskiryhmään. Vaikka vastaukset herättäisivät tekoälyssä epäilyjä, urheilija ei voi saada niistä dopingtuomiota.
– Jos urheilija päätyisi korkean riskin luokkaan, todennäköisin selitys on, että urheilija valehtelee. Se ei kuitenkaan sulje pois muita mahdollisuuksia. Tässä tuotetaan riskiarvio, jota antidopingviranomaiset voivat hyödyntää työssään, Dubbey sanoo.
Miksi tällaista Protect-nimellä kulkevaa tekoälyteknologiaa, jonka juuret pohjautuvat Afghanistanin sotaan, ylipäänsä harkitaan uudeksi työkaluksi antidopingtyöhön? Pääsyy on tehottomuudessa.
Apua tehottomaan testaukseen
Maailman antidopingtoimiston Wadan mukaan vuonna 2019 maailmassa tehtiin kaikkiaan 278 000 dopingtestiä.
Jokaisella kilpailujen ulkopuolella tapahtuvalla testillä on tilaaja. Testauksen suunnittelija ja testin toteuttaja ovat usein eri henkilö. Jäkimmäinen matkustaa urheilijan luokse saadakseen dopingnäytteen.
Tämän jälkeen joko testaaja tai kuriiripalvelu kuljettaa näytteen laboratorioon, jolla on oltava Wadan lisenssi. Maailmassa tällainen lisenssi on 30 laboratoriolla.
Laboratoriossa akkreditoitu henkilöstö prosessoi ja analysoi näytteen sekä mahdollisesti siirtää sen pitkäaikaissäilytykseen. Sieltä se voidaan hakea uudelleentestattavaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana näytteenantohetkestä alkaen.
Kun huomioidaan testauksen koko elinkaari ja kansainväliset erot, Dubbeyn johtama tutkimusryhmä on arvioinut, että yhden dopingtestin keskihinta huitelee noin tuhannessa dollarissa. Siis 278 000 dopingtestiä, tuhat dollaria per laaki. Tällä matematiikalla pelkästään vuonna 2019 dopingtestaukseen kului 278 miljoonaa dollaria eli 259 miljoonaa euroa.
Mitä tällä reippaalla neljännesmiljardilla sitten saa? Wadan tilastojen mukaan vuonna 2019 tehdyistä testeistä vain 1537 – siis 0,55 prosenttia – poiki lopulta dopingtuomion.
– Jos joku kertoisi bisnesehdotuksesta, jossa pyytäisi neljännesmiljardia 0,55 prosentin tuotolla, hänet naurettaisiin ulos ovista, Dubbey sanoo ja ilmoittaa tekoälyyn nojaavan ohjelmansa tavoitteeksi vähentää antidopingtoiminnan kustannuksia 70 prosenttia.
– Pilottihankkeidemme perusteella 55–60 prosenttia urheilijoista ei muodosta dopingriskiä. Jos testausta halutaan kohdentaa, ei-riskiryhmään kuluvaa resurssia olisi mahdollista vapauttaa riskiurheilijoihin.
Kehitettiin Afghanistanin sotaan
Tekoäly ja sen kehittäminen on ollut viime vuosina puheenaihe, joka on herättänyt paljon mielipiteitä. Osa katsoo sen hyödyntämisen järkeväksi, osa taas panisi kehityksen kokonaan jäihin.
Kysymyspatteriin ja tekoälyn äänianalyysiin nojaavan teknologian juuret juontavat 2000-luvun alkuun.
Tuolloin Yhdysvaltain armeija soti Afghanistanissa terroristijärjestö Talibania vastaan ja pyrki värväämään paikallisia tiedonantajikseen. Samanaikaisesti Taliban yritti soluttaa taistelijoitaan yhdysvaltalaisten joukkoon.
Yhdysvaltain armeijan hyödyntämän tekoälyn tehtävä oli erottaa äänianalyysin avulla, oliko haastateltava soluttautuja vai ei.
– Alkuastelmassa kyse oli elämästä ja kuolemasta, Dubbey toteaa.
2010-luvulla teknologiaa alettiin hyödyntää myös muilla aloilla. Esimerkiksi useat vakuutusyhtiöt Englannissa valjastivat sen käyttöönsä. Dubbey povaa, että 2020-luku voi olla urheilun vuosikymmen.
Likaiset nyrkkeilytuomarit
Dubbey ja McLaren ottivat ensi askeleitaan tekoälyn äänianalyysin kanssa reilut kaksi vuotta sitten. Tuolloin koekaniinina toimi nyrkkeilyn kansainvälinen amatööriliitto AIBA, joka pyrki putsaamaan pesäänsä korruptiosta.
Keväällä 2021 AIBA tilasi ulkopuolisen tutkimuksen McLarenin nimeä kantavalta yritykseltä, kun useiden AIBA:n tuomareiden epäiltiin syyllistyneen lukuisiin ottelumanipulaatioihin. Dubbey nimettiin tapauksen johtavaksi tutkijaksi.
Dubbey ja hänen tutkimusryhmänsä saivat haastattelujen ja ilmiantojen avulla selville, että AIBA:n johto oli siunannut ottelumanipulaatioita muun muassa vuoden 2016 Rio de Janeiron kesäolympialaisissa. Tutkimusryhmä arvioi, että lahjotut kehä- ja pistetuomarit olivat vaikuttaneet ainakin 11 ottelun lopputulokseen.
Ottelujen tulokset eivät kuitenkaan muuttuneet, sillä McLaren ja Dubbey katsoivat, ettei heillä ole lakituvassa riittävän vankkaa, positiivisen dopingtestin kaltaista todistusaineistoa.
Perinteisin tutkimusmetodein tehty Rio-raportti julkaistiin 30. syyskuuta 2021. Vain muutamaa viikkoa myöhemmin McLaren ja Dubbey alkoivat lähestyä sopupeliepäilyjä hyödyntäen tekoälyn äänianalyysia.
Työ tapahtui Serbian Belgradissa järjestetyissä AIBA:n MM-kisossa, joissa Dubbey tiimeineen haastatteli tuomarit ja syötti äänidatan tekoälyn analysoitavaksi.
Hänen mukaan tekoäly pystyy poimimaan ihmisen äänestä paljastavia elementtejä, kun ihminen altistetaan kognitiiviselle paineelle kuten kysymyksille ottelumanipulaatiosta ja lahjuksista.
– Tekoäly pystyy tunnistamaan ihmisen äänestä 40 erilaista riskiarvioon liittyvää tekijää, Dubbey sanoo.
Vaikka yksikään korruptiosta epäillyistä vuoden 2016 olympiatuomareista ei ollut enää töissä vuoden 2021 MM-kisoissa, tekoälyn äänianalyysi antoi viitteitä, ettei korruption kulttuuri ollut kadonnut amatöörinyrkkeilystä viidessä vuodessa.
Kuten alussa todettiin, tekoäly sijoittaa äänianalyysin perusteella kohdehenkilön joko korkean, keskitason tai matalan riskin luokkaan. Vuoden 2021 MM-kisoissa 30 prosenttia AIBA:n tuomareista täytti korkean riskin kriteerit. Tietojen avulla AIBA jatkoi omia selvityksiään, jotka johtivat lukuisiin potkuihin.
– Tuoreimmassa katsauksessamme korkean riskin tuomareita oli enää kaksi prosenttia, Dubbey kertoo.
Poissa elimistöstä, muttei mielestä
Dopingtestaus on muuttunut merkittävästi kuluvalla vuosituhannella.
Kehitys oli erittäin nopeaa etenkin viime vuosikymmenellä, jolloin laboratorioiden kyky löytää varastoiduista näytteistä kiellettyjä aineiden jäämiä jopa tuhatkertaistui verrattuna edelliseen vuosikymmeneen.
Tämä johti satojen tulosten mitätöintiin ja mitalien uudelleenjakoihin vuosia kilpailujen päättymisen jälkeen.
Sama trendi ei ole jatkunut dopingtuomioissa. Dubbeyn mainitsema 0,55 prosentin osuus vuodelta 2019 on edellinen niin sanottu normaali vuosi ennen koronapandemiaa. Sittemmin tuomioon johtaneiden näytteiden prosentuaalinen osuus kaikista dopingnäytteistä on pudonnut alle 0,4:ään.
– Dopingtestaukseen tarvitaan luovuutta. Tämä teknologia ei yksistään ratkaise tehottomuuteen liittyviä haasteita, mutta se voi auttaa ohjaamaan testausta riskiryhmiin, Dubbey sanoo ja toistaa haastattelun aikana yhtä lausetta, jolla kiteyttää kognitiivisen paineen merkityksen dopingkysymyksessä.
– Kielletty aine on voinut jo poistua elimistöstä, muttei mielestä.
Dubbey painottaa, ettei näytteiden uudelleentestauksesta ja mitalien uusjaosta saa tulla uutta normaalia. Riskianalyysin päätarkoitus on siirtää antidopingtoiminnan painopistettä nykyistä enemmän proaktiiviseen suuntaan.
Dubbeyn ja McLarenin teknologia on vertaisarvioitu Yhdysvalloissa, ja sen toimintaa valvoo Carnegie Mellon -yliopiston New Yorkissa toimiva yksikkö. Hankkeen kehitysversiosta on käynnissä uusi vertaisarviointikierros.
Nyt tutkijakaksikko etsii kansallisia antidopingtoimistoja mukaan pilottihankkeeseensa.
– Pariisin olympialaiset tulevat liian nopeasti syliin, mutta käytäntö voi olla merkittävässä roolissa esimerkiksi seuraavissa talviolympialaisissa, Dubbey sanoo ja viittaa vuoden 2026 Cortinan ja Milanon kisoihin.
Saako suomalaisurheilija pian soiton?
Trondheimissa Play The Game -konferenssissa niin ikään esitelmöinyt Suekin pääsihteeri Teemu Japisson kertoo, että Suek harkitsee ottavansa osaa tekoälypilottiin.
– Meillä Suomessa yhteiskunnan resurssit tiukkenevat koko ajan. Testaaminen on hyvin kallista, koska se on tehtävä kaikkien prosessien mukaisesti ja urheilijalähtöisesti.
– Kaikki testaaminen on jo nyt hyvin suunnitelmallista, mutta kaikki keinot, joilla testausta pystytään toteuttamaan vielä tarkemmin, ovat tervetulleita, Suomen antidopingtoiminnasta luennoinut Japisson sanoo.