Kymmenen ihmistä on kuollut maa- ja metsätalouden työtapaturmissa.
Vielä pysäyttävämmäksi tiedon tekee se, että maa- ja metsätalouden töissä tapahtui lähes puolet kaikista Suomen viime vuoden työkuolemista, joita oli kaikkiaan 22.
Luku selvisi, kun Onnettomuustutkintakeskus Otkes käynnisti viime vuoden osalta työkuolemista teematutkinnan.
Otkesin johtavan tutkijan Kai Valosen mukaan työkuolemia selvitettiin aiempaa kattavammin.
– Siellä oli perheenjäseniä ja sellaisia henkilöitä, jotka eivät tavallisesti tilastoinnissa maatalousyrittäjäkategoriaan sisälly, hän kertoo.
Valosen mukaan maa- ja metsätalouden työssä tapahtuvista tapaturmista osa on tilastoitu kotona tapahtuneiksi tapaturmiksi, esimerkiksi tapauksissa joissa tapaturma on sattunut jo varsinaisesta yritystoiminnasta sivuun vetäytyneelle vanhalle isännälle tai emännälle.
Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot puolestaan kertovat siitä, että maa- ja metsätaloustyö on edelleen keskimääräistä työtä vaarallisempaa. Työntekijämäärään suhteutettuna se on toiseksi vaarallisinta heti rakennus-, korjaus- ja valmistustyön jälkeen.
Viime vuosi oli poikkeuksellisen synkkä.
yksikönpäällikkö Pirjo Saari, Mela
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen eli Melan työkykypalveluiden yksikönpäällikön Pirjo Saaren mukaan viime vuosi oli poikkeuksellisen synkkä. Hän korostaa kuitenkin sitä, että viimeisten vuosien aikana alan tapaturmaherkkyyttä on onnistuttu vähentämään.
Saaren arvion vahvistavat myös myös Tilastokeskuksen viimeisten vuosikymmenten tiedot työtapaturmista. Niiden mukaan maatalousyrittäjien tapaturma-alttiudesta kertova tapaturmasuhdeluku on kahdessa vuosikymmenessä pudonnut alle puoleen.
Silti kuolemantapauksia on Saaren mukaan edelleen liikaa.
– Keskimäärin sattuu neljästä viiteen kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Tämä on sellainen asia, johon pitää saada muutos, Saari sanoo.
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa eli Pokessa Saarijärven Tarvaalassa maatalousalaa opiskelevat Jenna Rajalin ja Juha Porrassalmi tietävät jo opiskelevansa vaarallista alaa.
Onhan se iso riski, kun työskentelee isojen eläinten ja isojen koneiden kanssa.
maatalousalaa opiskeleva Jenna Rajalin, Poke
– Onhan se aina totta kai iso riski, kun esimerkiksi työskentelee isojen eläinten ja isojen koneiden kanssa, toteaa Petäjävedeltä Saarijärvelle maatalousalaa opiskelemaan tullut Rajalin.
Ala on kuitenkin hänen mielestään mielenkiintoinen ja tarjoaa maaseudulla työllistymisen mahdollisuuden. Siksi riskit on otettava haltuun.
Tähän juuri pyritään Saarijärvellä: opetuksessa turvallisia työtapoja ja riskien etukäteen arviointia korostetaan kaikissa käänteissä.
Maatilalla varttunut Porrassalmi myöntää, että asia mietityttää. Varsinkin, kun tässä vaiheessa edessä olisi vielä vuosikymmenten työura.
Sekä Porrassalmi että Rajalin tietävät myös, että maa- ja metsätaloustyö on usein urakkaluonteista. Yrittäjällä on mielessään monta kiirettä ja se on omalla tavallaan riski.
Pitää tehdä mahdollisimman turvallisesti, vaikka kiireessä.
maatalousalaa opiskeleva Juha Porrassalmi, Poke
Kiireen ja turvallisuuden tasapainottaminen saa opiskelijat mietteliäiksi. Tilanne on heille tuttu.
Maatilalla varttunut Porrassalmi tunnistaa hyvin tilanteen, jossa työt kutsuvat liikaakin.
– Pitää vain yrittää tehdä mahdollisimman turvallisesti, vaikka vähän kiireelläkin, hän toteaa.
Maltti ja harkinta ovat Saarijärvellä opettavan Hannu Korhosen mukaan ne kaksi kaikkein tärkeintä asiaa, joita yleensäkin ammattiopinnoissa opetetaan.
Hän myöntää, että osalle opiskelijoista työ maatilalla on jo niin tuttua, että valitettavasti myös niihin ei-turvallisiin käytäntöihin on jo ehditty tutustua. Niistä Korhosella on kokeneena opettajana kerrottavanaan liian monia varoittavia esimerkkejä ihan Saarijärveltäkin.
Hänen mukaansa ne yleensä pysäyttävät ja muistuttavat opiskelijoita sen kaikkein tärkeimmän suojavarusteen – eli järjen – käytöstä työtilanteissa.