Tyypin 1 diabetes on Suomessa maailman yleisintä. Sairauden tarkka syntymekanismi on ollut pitkään mysteeri, mutta enterovirustulehduksilla on jo pitkää huomattu olevan yhteyksiä siihen.
Suomessa on kehitetty enterovirusrokotetetta, joka läpäisi nyt ensimmäisen ihmiskokeen. Tutkimuksen tulokset julkaistiin eilen Euroopan johtavassa diabetesalan tiedelehdessä.
Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa elintärkeää insuliinia tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Sairastunut ei pärjää ilman insuliinia ja jatkuvaa verensokerin seurantaa.
Sairauteen ei ole tällä hetkellä parannuskeinoa tai ehkäisevää hoitoa. Suomessa tautia sairastavia on noin 50 000. Tyypin 1 diabetes on viime aikoina yleistynyt.
Haimaan ja sen insuliinia tuottaviin soluihin hakeutuvien enterovirusten, erityisesti Coxsackie B -virusten, vaikutuksesta taudin syntyyn on kertynyt paljon näyttöä.
Enterovirukset ovat ihmisten yleisimpiä taudinaiheuttajia. Ne aiheuttavat laajaa tautikirjoa kausiflunssasta enterorokkoon ja aivokalvontulehdukseen.
Coxsackie B -viruksia vastaan
Tampereen yliopiston virusopin professori Heikki Hyöty on tehnyt pitkään tieteellistä tutkimusta aiheesta.
Nyt testatun rokotteen resepti selvitettiin kymmenen vuoden mittaisessa tuotekehitysjaksossa, jonka perusteella rokotteeseen valittiin viisi eri Coxsackie B -virustyyppiä.
Valmiste osoittautui tutkijoiden mukaan turvalliseksi ja sai aikaan hyvän immuunivasteen.
– Rokote perustuu lisääntyvään tutkimusnäyttöön siitä, että Coxsackie B -virusinfektio aiheuttaa riskin sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tämän hetken tiedon valossa nämä virukset pystyvät infektoimaan haiman insuliinia tuottavat solut. Tämän seurauksena syntyy insuliinin puutteeseen johtava soluvaurio, Hyöty sanoo tutkimustiedotteessa.
Seuraavaksi selvitetään rokotteen infektioilta ja diabetekselta suojaava teho. Tässä menee useita vuosia. Rokote ei paranna sairautta, vaan voi ehkäistä sairauden puhkeamista.
– Tämä tutkimus tehtiin terveillä vapaaehtoisilla aikuisilla. Seuraavaksi rokotetta tulisi tutkia lapsilla, jotka ovat sen pääkohderyhmä, toteaa professori Mikael Knip Helsingin yliopistosta.
Suomessa enteroviruksia todetaan vähemmän kuin monissa muissa maissa, minkä vuoksi suomalaislapset voivat olla erityisen alttiita niiden mahdollisille diabetesvaikutuksille.