Happaneeko Suomen historian kallein julkinen hankinta käsiin, kun droonit eli lennokit valtaavat modernia taistelukenttää?
Kysymykseen antaa aiheen sodankäynnissä meneillään oleva suuri mullistus. Kahden vuoden ikäinen Ukrainan sota on yksi esimerkki tämänhetkisestä kumouksesta. Ukrainassa sotaa käydään paljolti tykistöllä, ohjuksilla ja drooneilla, ei niinkään hävittäjillä.
Suomen hallitus päätti vuonna 2021 tilata maan ilmavoimille Yhdysvalloista 64 F-35 monitoimihävittäjää. 10 miljardia maksava uusi kalusto tulee Hornet-hävittäjien tilalle vuoden 2026 aikana.
Hävittäjillä paljon tehtäviä, joihin droonit eivät sovellu
Turvallisuuspolitiikan tutkija Mikko Räkköläinen ei kauaa aikaile vastatessaan kysymykseemme.
– Ei yksin drooneilla sotia voiteta. Kyllä hävittäjiä tarvitaan edelleen. Niillä on sodankäynnissä omat tehtävänsä, joita drooneilla ei voida tehdä.
Olisiko ainakin osa hävittäjistä pitänyt korvata drooneilla?
Tampereen yliopistossa työskentelevä Räkköläinen vastaa kieltävästi. Hänen mukaansa hävittäjien määrä ei suoraan kerro kaluston tehoa taistelussa. Operaatioissa koneet muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, ja mikäli hävittäjiä ei ole riittävästi, niiden taktinen ja strateginen joustavuus sekä iskukyky eivät ole ihanteelliset. Suomen hävittäjähankinnassa on tarkkaan huomioitu, miten koneita aiotaan käyttää, Räkköläinen sanoo.
– Kriisitilanteessa ne hajautettaisiin eri lentokentille, täysimittaisessa taistelussa osa koneista menetettäisiin ja osa olisi huollossa sekä korjattavana. Lisäksi hävittäjiä pitäisi saada ilmaankin riittävästi, jotta ne voisivat tehdä yhteistyötä ja suojata toisiaan.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, prikaatikenraali Jyri Raitasalo on tutkinut sotateknologian kehitystä ja sodankäynnin muutosta. Tällä hetkellä hän toimii Karjalan prikaatin komentajana Vekaranjärvellä.
Raitasalon mukaan pari vuotta sitten tehty Suomen hävittäjähankinta oli välttämätön.
– F-35-hävittäjillä tulee olemaan keskeinen merkitys koko Suomen armeijan tiedustelun, valvonnan, maalittamisen ja elektronisen sodankäynnin tehtävissä sekä kaukaistenkin kohteiden tuhoamisessa ilmatilan lisäksi myös maalla ja merellä.
Kriisissä hävittäjät helpottavat ulkomaisen avun vastaanottamista
Raitasalo uskoo, että nykyisillä tiedoilla tehtäisiin aivan samanlainen hävittäjähankinta kuin muutama vuosi sitten. Tämän puolesta puhuu muun muassa se, että Suomi on nyt sotilasliiton jäsen ja F-35 hävittäjästä on tulossa Naton jäsenmaiden tärkein konetyyppi.
– Nyt kun ollaan Natossa, hävittäjät ovat kelpo työkalu oman osamme tekemiseen sotilasliiton eteen: esimerkiksi Baltian ilmavalvonnan tukeminen on Suomelle poliittisesti ja sotilaallisesti järkevä tehtävä. Tämänkaltaista puuhaa voidaan tehdä vain hävittäjillä.
– F-35-kalusto ja sen aseistaminen voisi kriisitilanteessa olla yksi keskeinen tapa vahvistaa Suomen puolustusjärjestelmää myös maamme rajojen ulkopuolelta. Pelkästään Yhdysvallat on ottamassa käyttöön yli 2 000 tällaista konetta, Raitasalo perustelee.
Asiantuntijat: hävittäjähankinta oli ehdottoman tarpeellinen
Ylen haastattelemat kymmenkunta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntijaa ovat yksimielisiä siitä, että Suomen hävittäjähankinnalle ei ollut todellista vaihtoehtoa. Taannoista jättikauppaa arvostelevat äänet ovat nyky-Suomessa harvassa.
– Hankinta oli tärkeää tehdä. Ukrainassa nähdään, että ellei maalla ole moderneja, toimivia ilmavoimia, ajaudutaan väistämättä määrätynlaiseen kulutussotaan, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak muotoilee asian.
Salonius-Pasternakin mukaan drooneilla on selvä vaikutus sodankäyntiin, mutta yksinään ne eivät sitä mullista.
– On tehtäviä, mitä nykyteknologialla ja nähtävissä olevalla teknologialla droonit eivät yksinkertaisesti kykene toteuttamaan. Vain hävittäjillä voidaan tehdä tiettyjä toimia ja operaatioita.
– Mikäli Suomen Nato-jäsenyys olisi sinetöity jo ennen hävittäjähankintaa, mitä luultavimmin olisi käyty keskustelua siitä, tarvitseeko Suomi ihan näin montaa hävittäjää. Joka tapauksessa se, että koneet ostettiin nimenomaan Yhdysvalloista, on ehdottomasti helpottanut amerikkalaispoliitikkojen tuen saamista maamme Nato-jäsenyydelle.
Viidennen sukupolven moderni hävittäjä on monitoimikone, joka taistelee ilmassa, pommittaa taistelukentällä maajoukkojen tukena, ampuu ristelilyohjuksilla ja vastaavilla kauas linjojen taakse, toteuttaa elektronista sodankäyntiä ja tiedustelee. Osa näistä ominaisuuksista menee droonien kanssa päällekkäin.
Mikko Räkköläinen sanoo, että Ukrainassa hävittäjien rooli on ollut vähäinen, koska kumpikaan sodan osapuoli ei ole saavuttanut ilmaherruutta. Ilmatorjunnan tehokkuuden takia sen paremmin Ukraina kuin Venäjäkään ei uskalla lentää miehitetyillä koneilla varsinaisen taistelualueen yläpuolella.
”Ukrainalla Euroopan paras ilmatorjunta”
Raitasalo suitsuttaa erityisesti Ukrainan ilmatorjunnan iskukykyä.
– Ukrainalle on luovutettu lukuisia moderneja länsimaisia ilmatorjuntajärjestelmiä, joten arvioni on se, että suorituskykyisempää ilmatorjuntajärjestelmää ei löydy mistään Euroopasta.
Ukrainassa hävittäjillä ammutaan lähinnä risteilyohjuksia ja vastaavia kauempaa turvallisen matkan päästä, Räkköläinen kertoo.
– Tämä on luonut tilaa ja tarvetta tukea maavoimien toimintaa muilla keinoin, ja sen takia droonit ja tykistö ovat nousseet niin merkittävään rooliin. Ideaalitilanteessa modernissa sodankäynnissä pyritään ilmaherruuteen, eli vastustajan ilmavoimien heikentämiseen niin, että oma lentoase voi toimia vapaasti ja tukea maajoukkoja.
Ukrainan sodan opetuksia ei suoraan voida siirtää Suomeen
Nähtäväksi jää, pystyvätkö Ukrainalle pian toimitettavat F-16-hävittäjät muuttamaan tilannetta rintamalla. Useat länsimaat ovat luvanneet antaa Ukrainalle yhteensä noin 60 amerikkalaisvalmisteista F-16-hävittäjää. Niiden on määrä piakkoin aloittaa toimintansa.
Turvallisuuspolitiikan asiantuntijoiden mukaan kaikkia Ukrainan sodan kokemuksia ja oppeja ei voida suoraan siirtää Suomeen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että Suomen ilmasto-olosuhteet poikkeavat radikaalisti Ukrainasta.
– Droonien käyttöön liittyy meillä paljon rajoittavia tekijöitä, jotka perustuvat meidän ilmastoomme ja sääoloihin: pakkanen, jäätävät sateet, kova tuuli, pilvien määrä ja korkeudet ja sitten vielä tämä suomalainen maasto, joka on varsin peitteistä. Täällä on toisenlaista kuin Ukrainan avoimella taistelukentällä, prikaatikenraali Raitasalo avaa asiaa.
Toisaalta Ukrainan sodan kokemukset tarjoavat Suomen armeijalle myös uutta ammennettavaa.
– Ainakin teknistä ja organisatorista kokemusta siitä, miten drooniparvia voidaan sodan oloissa käyttää ja miten droonien keräämällä tiedolla luodaan tilannekuva ja miten se sitten välitetään muille aselajeille. Hyödyllistä tietoa on kaivettavissa esiin myös elektronisessa sodankäynnissä käytettävistä tekniikoista. Niitähän on Ukrainassa kehitelty huimasti eteenpäin, tutkija Räkköläinen listaa.
Droonit seuraavana Suomen armeijan ostoslistalla
10 miljardin hävittäjäkauppojen lisäksi Suomen puolustusvoimilla on edessään mittavat droonihankinnat.
– Pidän selvänä, että tulevina vuosina hankimme lisää drooneja moniin eri käyttötarkoituksiin. Jatkossa droonien kirjo tulee monipuolistumaan ja niitä hankitaan ilmavoimien lisäksi muillekin puolustushaaroille, sodankäynnin muutokseen perehtynyt Raitasalo visioi.
Drooniostoksilla Suomi aikoo käydä vaiheittain ja kaiken aikaa testaten.
– Drooneihin käytettävistä rahasummista on tällä hetkellä vielä vaikeaa sanoa mitään. Meillä on esimerkiksi maavoimissa käynnissä droonihanke, jossa rakennetaan harjoitus- ja koulutuskäyttöön osaamista ja tämän jälkeen on luontevaa jatkaa operatiiviseen käyttöön tulevilla laitteilla.
– Niitä hankitaan suuria volyymeja, mutta rahallisesti tämä ei välttämättä merkitse mittavia satsauksia. Ja näitä drooneja hankitaan satoja, ellei peräti tuhansia. Niitä käytetään hetki kunnes oivalletaan, ettei niitä tarvitse säästää, koska 5 vuoden kuluttua ne ovat jo auttamattomasti vanhentuneita, Salonius-Pasternak hahmottelee tulevaa.
Siinä missä hävittäjähankinnat on tehty vuosikymmenien tarpeisiin ja niitä voidaan päivittää, vanhenevat droonit nopeasti, kun niiden ominaisuudet kehittyvät kaiken aikaa kuin kännyköissä ikään. Suomalaiset veronmaksajat saavat siis varautua yhä uusiin hankintoihin, kun droonit, eivät suinkaan hävittäjät, vanhenevat käsiin.
Jutun taustaksi on haastateltu myös pääesikunnan suunnitteluosaston edustajia, valtiotieteiden tohtori, everstiluutnantti evp. Mika Kerttusta, sotatieteiden dosentti ja kriisinhallintaveteraani Ilmari Käihköä sekä kolmea turvallisuus- ja puolustuspolitiikan asiantuntijaa, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen.