Suomalaiset sotilasasiantuntijat suhtautuvat varovasti arvioon, jonka mukaan Venäjä suunnittelee suurhyökkäystä koko Itä-Ukrainan valloittamiseksi.
– On vaikea tietää, mitä Venäjä aikoo ja mihin se pystyy. Venäjän tappioista ja esimerkiksi materiaalisista kyvyistä on hyvin vähän vahvistettua tietoa, kommentoi sotatieteiden dosentti, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
Yle uutisoi tiistaina Venäjän perustaneen uuden rintaman ja aikovan hyökätä kolmesta pääsuunnasta kohti Ukrainan itäosia. Ponnahduslautana läpimurrolle toimisi Avdijivka, jonka venäläisjoukot saivat hallintaan viime perjantaina.
Venäjän suunnitelmista kertoi Ukrainan sotaan perehtynyt vanhempi suomalaisupseeri, joka on osallistunut muun muassa Ukrainan asevoimien kouluttamiseen.
Kokoomuksen kansanedustaja ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri pitää suomalaisupseerin arviota mahdollisena skenaariona, mutta kehottaa varovaisuuteen arvioitaessa Venäjän sotilaallisia liikkeitä.
– Nuolen vetäminen kartalle on helppoa, mutta sitten alkavat ne vaikeudet. Venäjä käy nyt kulutussotaa. Se on eri asia, kuinka pitkälle tällä strategialla päästään, Toveri sanoo.
Kulutusodalla tarkoitetaan tilannetta, jossa asevoimat pyrkii voittoon aiheuttamalla vastustajalle niin paljon materiaali- ja henkilötappioita, ettei se enää pysty jatkamaan taistelua.
Venäjä päässyt niskan päälle
Ukrainassa käytävässä sodassa osapuolten väliset voimasuhteet ovat vaihdelleet kuluneen kahden vuoden aikana merkittävästi, ja kumpikin osapuoli on saanut osakseen voittoja ja tappioita.
Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan sotilaallinen etu on nyt Venäjällä. Ukrainalla on pulaa ampumatarvikkeista ja miehistöstä, mikä on alkanut näkyä myös rintamalla.
Samaan aikaan Kremlissä tiedetään, että länsivallat ovat pikkuhiljaa nostamassa ammustuotantomääriään ja tuki Ukrainalle voi myöhemmin kasvaa, kunhan tarvittavat avustuspaketit saadaan nuijittua läpi esimerkiksi Yhdysvaltain kongressissa.
Venäjän hallinto on myös tietoinen siitä, että maan talouden heikkeneminen jatkuu.
– Venäjä voi pyrkiä tämän vuoden aikana ratkaisuun, koska juuri nyt se on vahvempi. Ensi vuonna Venäjällä menee heikommin, kun lännen ammustuotanto kasvaa, kiteyttää Toveri.
Käihkön mukaan on kuitenkin epäselvää, mihin Venäjän suhteellinen vahvuus riittää.
– Yksi tämän sodan opeista on, että hyökkääminen puolustusasemia vastaan on kallista ja kuluttavaa. Suurilla uhrauksilla on valloitettu pieniä alueita. Venäjällä on Ukrainaa enemmän resursseja, mutta nekin ovat rajalliset, Käihkö analysoi.
Mikäli Venäjä pyrkisi tänä vuonna nopeaan ratkaisuun ja koko Itä-Ukrainan miehittämiseen, se vaatisi käytännössä yleistä liikekannallepanoa.
Tätä Toveri pitää kuitenkin epätodennäköisenä, koska päätös on poliittisesti hyvin vaikea Venäjän johdolle.
– Viimeksi liikekannallepanon yhteydessä Venäjältä pakeni ulkomaille kaksi kertaa enemmän väkeä kuin mitä saatiin asevoimiin. Ei se suosittu ratkaisu olisi. Toisaalta Putinilla ei ole enää oikein mitään hävittävää, Toveri pohtii.
Äkkirysäys on epätodennäköinen
Venäjä voi toteuttaa päähyökkäyksen kelirikkokauden jälkeen, mahdollisesti piankin, arvioi Ylen haastattelema upseeri tiistaina julkaistussa artikkelissa.
Käihkö pitää rintamalinjojen suurta äkillistä muutosta – tai lännessä pelättyä Ukrainan puolustuksen luhistumista – epätodennäköisenä.
– Arviot sodan etenemisestä ovat kahden vuoden aikan vaihdelleet heilurin tavoin katteettomasta optimismista synkkään pessimismiin.
– Tosiasia kuitenkin on, että kumpikin osapuoli kamppailee miehistöpulan kanssa, mikä tekee hyökkäämisestä isossa mittakaavassa vaikeaa, Käihkö jatkaa.
Myös Toveri jakaa tämän arvion.
– Venäjä on oppinut Ukrainan sodassa hyödyntämään vahvuuksiaan. Isoihin operaatioihin sillä ei ole miehistöä tai tarvittavaa osaamista, mutta kulutussodan se taitaa ja sitä varmasti tullaan näkemään jatkossakin, Toveri sanoo.