Opastus, kielinero da malto luadiekseh eriluaduzien ristikanzoinke.
Paiči muudu nämmii pidäy olla, tahtonet vuitikse suomelastu eliittua, nenga sanou Tamberen yliopiston valdivo-opin professoru Ilkka Ruostetsaari.
– Ližäkse eziindymismalto da julgižuos olendan nero ollah nostu ylen tärgielöinny nägövih, enne kaikkie 2000-luvul.
Ruostetsaari on tutkinuh Suomen eliittua 30 vuvven aijal. Häi miärittelöy eliitakse niilöi ristikanzoi, ket ruatah yhtehiskunnan eri sektoroin vaikutusvaldazembien organizacieloin ylembäzis johtoruadolois.
Loppuvuvvel jullatus Huippujohtajat kriisien Suomessa -tevokses Ruostetsaari on analiziiruinnuh eri aloin teräjohtajii. Heil on moine azemu, kudai andau mahtuo resursoile da vallankäyttämizele.
– Iče olen sen miäritännyh nenga, gu sih kuuluu läs 1 450 hengie.
Ruostetsaaren luvettelos vaikutusvaldazembien joukos ollah paiči muudu talovusvaikuttai Björn Wahlroos, SDP:n deputuattu, parluamentan toine varapaginanjohtai Tarja Filatov da prezidentu Tarja Halonen.
Eliittah ga ei roitakseh
Ruostetsaaren mugah Suomes yhtehiskunnalline liikkuvus ruadau, eigo ni eliittah muga vai roitakseh.
Muan ylimäine luokku ainos on olluh ylen pieni da opastusmahtot hyvät. Vähembivarazisgi perehispäi on olluh mahtuo nosta eliittah.
– 2010-luvul suomelazes eliitas vajai kolmasvuitti tuli ylembäzen yhtehiskunnan kerroksespäi, vajai kolmasvuitti keskiluokkazis kodiloispäi, vajai viijesvuitti muanruado- da ruadoniekoin kodiloispäi, luvettelou Ruostetsaari.
Ruostetsaaren mugah täs on roinnuh muutos. Sendäh gu opastustazo on nossuh ylehizesti kaikes rahvahalistos, sidä yhty enämbiä ei tävvy eliittah nouzendah näh.
Probliemannu on, gu opastus vikse perivyy.
– Koin opastustazon merkičys on korostumas. Se on tuliedu aigua duumaijen huolevuttai kehityspiirreh, sanou Ruostetsaari.
Suomelaine eliittu on pieni joukko
Ruostetsaaren tevos on yksi seiččemes Vuoden tiedekirja 2023 -palkindon finalistois. Kniigu tariččou poikkevuksellizen nägymän suomelazien johtajien teräh näh.
Tutkimukseh niškoi pagizuteltut da eliittah kuulujat ristikanzat luveteltih merkittävikse ominažuksikse malton kestiä painehii da luadiekseh eriluaduzien ristikanzoinke. Nämmä ominažuot ollah heijän mieles libo roinduperäzet, libo myöhembä suavut.
Eri sektoroil on eruo sit, kui eliittah nostah.
Ruostetsaari ottau ezimerkikse eloikeinoeloksen, kuduah troppaine menöy enimite kaupputiijollizen libo tehnizen opastuksen vuoh. Nimittumua muvvollistu pättävysvuadimustu ei ole, toizin on toven julgishallindos.
Poliittizeh eliittah Suomes on nostu Ruostetsaaren mugah enimite perindehellizel kuaval: kunnan tazolpäi piirikunnan tazole da siepäi parluamentah.
Eliittah nouzendas ylehine piirreh on avavundu: aijembua erijyttyzil ruadotroppazil voibi piädyö vuitikse eliittua.
Ezimerkikse tänäpäi poliittizeh eliittah voit nosta yhtehiskunnan eri alovehilpäi suavun kuulužuon kauti.
– Hyvä ezimerki on, gu Ukrainan voinan myödäh parluamentah nouzi äijy endisty saldattua. Toimittajua da sportuiččijua perindön mugah sežo on nossuh.
Vuoden tiedekirja 2023 -palkindon voittai sanotah julgi Helsingis 20. kevätkuudu 2024.
Suomalainen eliitti on varsin pieni porukka – näin siihen on tutkijan mukaan mahdollisuus päästä