Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkijan Haider Al-Hellon tuntuma on, että rajun vatsataudin aiheuttavaa noroa on nyt liikkeellä paljon: työpaikoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja sairaaloissa. HUS-Yhtymän henkilökunnan norotilannetta avasi tänään ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin Sanomissa.
Tartuntatautirekisterin mukaan norovirusta ei kuitenkaan esiinny poikkeuksellisen paljon. Tapausmäärä on lähes puolet pienempi kuin esimerkiksi vastaavaan aikaan vuonna 2022.
Sairaaloissa kirjatut tautimäärät ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu verrattuna kokonaiskuvaan. Vatsatauti kärsitään lähes aina kotona.
Norovirusepidemian huippu ajoittuu kylmimpään aikaan ja kevään tullen luvut alkavat pienentyä.
Vain käsienpesu tepsii
Noroviruksen riskiryhmässä ovat pienet lapset, yli 70-vuotiaat vanhukset sekä immuunipuutteiset.
He voivat pahimmassa tapauksessa kuivua rajusta oksentelusta ja joutua sairaalahoitoon.
Noroviruksen torjuntaan ei riitä pelkkä käsidesi.
– Se ei tuhoudu alkoholin vaikutuksesta. Aina pitää ensin pestä käsiä saippualla mieluiten 40 sekuntia, että se ehtii vaikuttaa. Vedellä huuhdellaan sen jälkeen kaikki virukset pois, Al-Hello ohjeistaa.
Sormien välit, kämmenet ja kynsien aluset pitäisi muistaa pestä kaikki. Sen jälkeen voi käyttää käsidesiä.
Norovirus on myös siitä kavala tauti, että se tarttuu ihmisestä toiseen jo ennen taudinkantajan oireiden alkua.
Riskipaikkoja ovat silloin esimerkiksi yleisten tilojen pinnat, kuten ovenkahvat, joihin muutkin koskevat.
– Kaikkien kannattaisi ajatella itsestään, että sinulla on jo se infektio ja suhtautua käsienpesuun sillä vakavuudella, Al-Hello sanoo.
Tautikatsaus: Vielä ei helpota
Myös talven influenssaepidemia on edelleen käynnissä.
THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen kertoo, että hengitystieinfektioiden osalta tilanne näyttää helmikuun lopulla tältä:
Influenssa A
Influenssa A:n tartuntamäärät ovat lähteneet laskuun. Tartuntoja ei esiinny yhtä paljon kuin vuodenvaihteessa.
Valtaviruksena on ollut pandeeminen, eli maailmanlaajuiseksi levinnyt H1N1-alatyypin virus, joka oli edellisen kerran valtaviruksena juuri ennen koronapandemiaa.
Influenssa B
Tartunnat ovat lisääntyneet jonkin verran parin viime viikon aikana, mutta ei vielä merkittävissä määrin. On mahdollista, että influenssa B lähtee pikku hiljaa nousuun kevään tullessa.
RS-virus
RS-viruksen osalta on nähtävissä laskusuunta. Tartuntamäärät ovat olleen tasaisempia koko epidemian ajan eli selkeää piikkiä ei ole ollut. Lähes joka viikko on raportoitu suurin piirtein sama määrä tartuntoja.
Koronavirus
Koronavirustartuntoja todetaan enää vähän. Varsinainen epidemia oli ennen vuodenvaihdetta.
Rokote kannattaa yhä ottaa
Asiantuntija suosittelee vieläkin influenssarokotetta, jos se on jäänyt ottamatta.
– Influenssa A -tartuntoja raportoidaan edelleen runsaasti, vaikka näyttää siltä, että sen osalta huippuviikko on ohitettu, sanoo THL:n johtava asiantuntija Niina Ikonen.
Jos rokotteen aikoo vielä ottaa, siinä ei kannattaisi viivytellä.
– On tärkeää huomata, että suojan muodostuminen vie 1–2 viikkoa. Tuona aikana on myös mahdollista saada tartunta, Ikonen sanoo.
Rokote suojaa käytännössä neljältä eri virukselta, sillä se sisältää molempia A- ja B-influenssaviruksia.
Influenssavirus tosin muuntuu paljon. Tämän talven osalta arvioidaan, että Suomessa annettavan rokotteen antama suoja on sekä 65 vuotta täyttäneillä että alle 7-vuotiailla kohtuullisen hyvä.
Influenssa A- ja RS-virusepidemioiden kestoa on vaikeaa arvioida. Ne voivat jatkua jopa pitkälle kevääseen. Lisäksi influenssa B -virustartunnat voivat alkaa lisääntyä.
– En usko, että vielä muutamassa viikossa voidaan sanoa, että epidemia olisi ohi, Ikonen sanoo.