Sota tuhoaa elämää, olipa kyseessä ihmiset, eläimet tai luonto.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki viime vuonna aloitteen kansainvälisen ryhmän perustamisesta tutkimaan sodan aiheuttamia ympäristövahinkoja.
Eurooppalaisista poliitikoista koostuva ryhmä kävi tutustumassa sodan tuhoihin paikan päällä helmikuun alkupuolella.
– Me teemme tämän ukrainalaisten ihmisten hyväksi. Ajattelemme ihmisten terveyttä, kansainvälisen ryhmän puheenjohtaja Margot Wallström sanoi Ylen haastattelussa Tukholmassa.
Wallström on pitkän linjan sosiaalidemokraatti, Ruotsin entinen ulkoministeri, entinen EU-komissaari ja entinen EU-komission varapuheenjohtaja. Yle haastatteli Wallströmin torstaina.
Wallström korosti, että Zelenskyin sodan keskellä ympäristön hyväksi tekemä työ on uraauurtavaa. Hän uskoo, että työ johtaa kansainvälisten normien luomiseen sodan ympäristövahinkojen mittaamiseksi.
– On hyvin epätavallista nostaa esille kysymys sodan ympäristövaikutuksista, kun sotaa vielä käydään. Ympäristökysymykset ovat myös osa Zelenskyin rauhansuunnitelmaa, Wallström huomautti.
”Suurin vaara ovat maamiinat”
Wallström nosti esille erityisesti kolme ympäristölle vaarallista asiaa Ukrainassa: ydinvoimalat, Kahovkan padon räjäyttämisen aiheuttamat tuhot ja miinat.
– Sanoisin, että kiireellisin ongelma ovat miinat. Niissä on kyse elämästä ja kuolemasta.
Eri järjestöt varoittivat jo viime kesänä, että Ukrainan maaperään on kaivettu eniten maamiinoja maailmassa. Siellä on myös räjähtämättömiä pommeja ja tykistön kranaatteja.
Wallström arvioi, että mikäli Ukraina jatkaa miinojen raivaamista nykytahdilla, sillä kestää satoja vuosia poistaa kaikki miinat maaperästään.
– He haluaisivat tehdä sen kymmenessä vuodessa! Nopein tapa olisi raivata pois maaperän ylin kerros. Mutta se ei luultavasti ole järkevintä Ukrainan tapaisessa maassa, joka on riippuvainen hedelmällisestä maaperästään, Wallström sanoi.
Hän korosti, että myös miinanraivauksessa pitää ajatella ympäristöä.
Hänen johtamansa 12 eurooppalaisen poliitikon ryhmä etsii Ukrainalle yhteistyötahoja, jotka voisivat rahoittaa miinanraivausta ja lahjoittaa siihen välineitä. Ryhmä tekee yhteistyötä Ukrainan ympäristöministeriön ja muiden viranomaisten kanssa.
Helppoja ratkaisuja ei ole.
– Sanotaan, että Ukraina onnistuisi raivaamaan miinat 70 vuodessa. Siinä ajassa viimeisten maassa olevien miinojen päälle olisi jo kasvanut uutta metsää, ja se saattaisi tehdä alueesta käyttökelvottoman ikuisiksi ajoiksi.
”Venäjän on maksettava”
Wallströmin kansainvälinen ympäristöryhmä julkaisi raporttinsa helmikuun alussa. Se sisältää 50 suositusta, joiden tarkoituksena on dokumentoida sodan aiheuttamia ympäristötuhoja Ukrainassa, saattaa Venäjä niistä vastuuseen ja rohkaista Ukrainaa ympäristöystävällisiin ratkaisuihin jälleenrakennuksessa.
– Hallinto on kehottanut ihmisiä ottamaan kuvia ympäristötuhoista ja raportoimaan niistä. Ukrainalaiset tekevät sitä jo. He ovat lähettäneet tuhansia raportteja, Wallström kertoi.
Hän piti erittäin tärkeänä sitä, että Venäjä saatetaan vastuuseen aiheuttamistaan tuhoista. Hän kuitenkin vakuutti, että ryhmän jäsenet ovat realisteja.
– Kestää kauan, että Venäjän presidentti Vladimir Putin tai kukaan mukaan Venäjän johtajista saadaan lukkojen taakse. He tulevat käyttämään kaikki keinot päästäkseen pälkähästä.
– Emme voi vain sanoa, että luovutamme ja annamme venäläisten tehdä, mitä haluavat. Meidän on huolehdittava siitä, että oikeusprosessit etenevät. Ja että Venäjä maksaa, Wallström sanoi.
Wallströmistä Eurooppa voisi käyttää Venäjältä jäädytettyjä varoja Ukrainan ympäristön hyväksi. EU-komissio linjasi joulukuussa, että noin 200 miljardin euron jäädytettyjen varojen tuotot pitäisi käyttää Ukrainan jälleenrakentamiseen.
”Ukrainan kohtalo on meidän kohtalomme”
Wallströmin ryhmä vieraili Ukrainassa Kiovassa ja Tšernobylin ydinvoimalan alueella. Ryhmä liikkui bussilla ja näki siten matkalla sodan metsä- ja maataloudelle aiheuttamia tuhoja.
Wallström toistikin haastattelussa useita kertoja, että Ukraina on riippuvainen maataloudesta. Mutta myös maailma on riippuvainen Ukrainan maataloudesta.
– Ukrainan kohtalo on meidän kohtalomme, Wallström muotoili.
Ukraina oli ennen sotaa maailman kolmanneksi suurin viljan tuottaja, Wallström huomautti. Kun Ukrainan viljakuljetukset Mustallamerellä keskeytyivät sodan alussa, vaikutukset tuntuivat Afrikan maissa asti.
Alla olevalta videolta voit katsoa, miltä Tšernobylin ydinvoimalan alueella näyttää nykyään. Tšernobylin ydinreaktori tuhoutui vuonna 1986. Walströmin johtama ryhmä vieraili siellä helmikuun 10. päivänä.
Wallströmin johtamaan kansainväliseen ryhmään kuuluu 12 henkilöä, muun muassa EU:n liettualainen ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius ja Euroopan parlamentin varapuhemies Heidi Hautala.
Lähde: Reuters