Yle kertoi perjantaina vaasalaisperheestä, joka löysi kananmunasta kahdeksansenttisen elävän madon. Suolinkainen osoittautui kanan yleiseksi loiseksi ascaridia galliksi.
Jutun julkaisun jälkeen yhteyttä otti tikkakoskelaisnainen, joka oli tehnyt vastaavanlaisen löydön viime joulukuussa. Hänellä samassa kananmunassa luikerteli kaksi noin viiden senttimetrin mittaista suolinkaista.
Nainen ei halua esiintyä jutussa nimellään työnsä vuoksi. Työ ei liity maatalouteen tai elintarviketeollisuuteen. Ylellä on tiedossa hänen henkilöllisyytensä.
Vaasalaisperheen munakennon munat oli pakattu Kaarinassa ja tikkakoskelaisen Närpiössä. Molempien munapakkaamoiden takaa löytyy elintarvikeyritys Dava Foods.
Vaikka suolinkainen on yleinen ja täysin vaaraton sekä kanalle että ihmiselle, niitä ei saa Ruokaviraston mukaan olla elintarvikkeissa.
Dava Foodsin laatupäällikkö Anu Johansson, pettikö munapakkaamoissa valvonta vai miksi suolinkaisia on päätynyt kuluttajille asti?
– Ei pettänyt. Suolinkaisten löytäminen läpivalaisussa on mahdotonta, vaikka Ruokavirasto toisin antoi ymmärtää vaasalaisperheen suolinkaislöytö-jutussanne.
Johansson kertoo, että vain suureksi kasvanut suolinkainen erottuu. Pienempiä ei voi mitenkään erottaa valkuaissäikeistä ja -rihmastoista.
Kuluttajille päätyneet loiset ovat olleet vasta kehitysasteella munalinjastolla. Ne ovat jatkaneet kasvuaan kananmunassa siihen asti, että ne on kotona huomattu.
Paitsi Dava Foods, molempia suolinkaistapauksia yhdistää myös se, että kananmunat olivat S-ryhmän Kotimaista-tuotesarjan munia.
– Täysin sattumaa. S-ryhmälle menevät munamäärät ovat valtavia sarjoja, Johansson toteaa.
Toimenpiteisiin on ryhdytty
Suolinkaislöydöt kananmunistaan tehneet kuluttajat olivat yhteydessä S-ryhmään ja saivat lupauksen, että asiaan puututaan eli tieto lieroista välitetään heti sekä munapakkaamoon että kanaloihin.
Yle on nähnyt molempien S-ryhmältä saaman kuluttajapalautteen.
Dava Foodsista kerrotaan, että kauppaketjulta saadut tiedot ovat johtaneet toimenpiteisiin. Tuottajapalvelupäällikkö on ollut yhteydessä sekä kanaloihin että pakkaamoihin.
– Munantuottaja on sen jälkeen yhteydessä eläinlääkäriin, joka käy tilalla arvioimassa muun muassa saastuman määrän. Hän myös päättää, onko tarpeen aloittaa loishäätö, Johansson sanoo.
Suomessa ei lääkitä tuotantoeläimiä ennaltaehkäisevästi, vaan ainoastaan tarpeen vaatiessa. Sillä estetään Johanssonin mukaan resistenttien kantojen muodostuminen.
Tilalla myös tehdään loisseurantaa ja loishäätö uusitaan, jos tilanne ei ole rauhoittunut.
Entä jos tieto jää johonkin roikkumaan, eikä tavoita eläinlääkäriä?
– Ei jää. Tuottajapalvelupäällikkö varmistaa, että tieto kulkee.
Kanamunien sesonkipiikki pääsiäinen on pian. Osuuko jollekin taas liero kulhoon tai pannulle?
– Suomessa käytetään valtavasti kananmunia. Valitettavasti aina jollekin voi osua vaaraton suolinkainen kohdalle. Laskeskelimme, että korkeintaan yhdestä munasta kymmenestä miljoonasta löytyy suolinkainen.
Dava Foodsista kerrotaan, että suolinkaishavainnot ovat vastaavanlaisia kuin Ruokavirastossa eli kymmenkunta vuodessa.
Dava Foodsin pakkaamoissa suolinkainen on onnistunut piilottelemaan kennoon asti joulukuussa ja nyt helmikuussa.
– Se on todella harvinaista ja ikävää. Kuin käänteinen lottovoitto, laatupäällikkö Anu Johansson harmittelee.