Kurikkalainen kananmunantuottaja Tomi Oja-Nisula myy osan tuottamistaan munista suoraan tilalta kuluttajille ja kiertää myös ovelta ovelle.
Viime päivien uutisointi ja keskustelu kananmunista löytyneistä suolinkaisista on heijastunut myös Oja-Nisulan työhön.
Kananmuna on suosittu suoramyyntituote, eikä tuottajan ole tarvinnut juuri tuotettaan puolustella.
– Ei tähän mennessä yhtään, mutta viime päivinä on kysymyksiä ja ihmetyksiä tullut siitä, voiko elävä mato todella päätyä kananmunan sisälle.
Nyt Oja-Nisula on joutunut kertomaan asiakkailleen, että kanalla on ollut iät ajat suolistoloisia. Siirtyminen häkkikanaloista lattiakanaloihin on lisännyt riskiä.
Riski tunnistetaan myös alan keskusjärjestössä Suomen Siipikarjaliitossa ja Ruokavirastossa, joka valvoo kananmunien tuotantoa.
Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä kertoo, että vapaissa tuotantomuodoissa linnut ovat enemmän kosketuksissa pehkun tai maan kanssa, mikä lisää suolinkaisriskiä.
Häkkikanalan edut ja lattiakanalan riskit
Oja-Nisulan tilalla siirryttiin virikehäkeistä lattiatuotantoon toistakymmentä vuotta sitten.
Siirtymä oli hyvä kanan luontaiselle käyttäytymiselle, mutta huono elintarvikkeeksi päätyvän tuotteen täydelliselle puhtaudelle, myöntää tuottaja.
– Häkkikanalat pystyttiin hyvin hallinnoimaan. Eläin sai suuhunsa oikeastaan vain puhdasta vettä ja rehua, ja ulosteet tippuivat ritilän läpi alas. Muut kanat eivät päässeet jätöksiä sieltä nokkimaan.
Tomi Oja-Nisula arvioi, että juuri tautiriskien vuoksi Suomessa ryhdyttiin 1970-luvulla siirtämään vapaasti juoksevia kanoja häkkeihin.
Suomessa on Siipikarjaliiton mukaan noin 230 kananmunia tuottavaa tilaa. Siirtymävauhti häkkikanaloista lattiakanaloihin on varsinkin muutaman viime vuoden aikana ollut nopea.
– Vuonna 2020 yli puolet kanoista oli virikehäkeissä ja vain noin 30 prosenttia lattialla. Nyt Suomessa tuotetuista kananmunista jo 66 prosenttia tuotetaan lattiakanaloissa, kertoo Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Veera Lehtilä.
Jos lasketaan mukaan myös luomu- ja ulkokanalat, on prosenttiluku lähes 80.
Onko suunta sittenkään oikea, jos kananmunan puhtaus kärsii kanan hyvinvoinnin vuoksi?
Tomi Oja-Nisula toppuuttelee ja antaa mielellään kanan elää sille lajityypillistä elämää. Suolinkaisongelma on Oja-Nisulan mukaan edelleen harvinainen siihen nähden, että suomalaiset kuluttavat vuodessa noin 65 miljoonaa kiloa kananmunia.
Veera Lehtilä on samoilla linjoilla. Hän myös muistuttaa, että kanaloiden suolinkaistilannetta seurataan säännöllisesti. Tiloilta otetaan suolinkaisnäytteitä. Jos raja-arvot ylittyvät, tilanne hoidetaan.
– Eläinlääkäri päättää tutkimustulosten perusteella lääkitäänkö kanat. Suomessa ei lääkitä ennaltaehkäisevästi, jotta ei syntyisi resistenttejä kantoja, Lehtilä sanoo.
Tomi Oja-Nisula epäilee, että peräkkäisten matolöydösten taustalla saattaa olla yksittäinen tila, jossa loistilanne on äitynyt poikkeuksellisen pahaksi.
– Kanaparvi voidaan ensiapuna madottaa. Kun kanaerä vaihtuu, tuotantotilat pestään ja desinfioidaan vielä tavallistakin tarkemmin. Suolinkaisen munat pystytään tuhoamaan täydellisesti, ja tuotanto voi alkaa puhtaalta pöydältä.
Lisää: Jokainen kananmuna käy läpi tarkan syynin, mutta mato väistää läpivalaisunkin – selvitimme miksi
Veera Lehtilä muistuttaa, että jokainen leimattu kananmuna on jäljitettävissä tilalle, jossa se on munittu. Kun pakkaamo saa tiedon munasta löytyneestä suolinkaisesta, otetaan sieltä yhteyttä tilaan. Suolinkaistilanne tutkitaan ja tarvittaessa hoidetaan.
– Ala tiedostaa lattiakanalan haasteet ja tilannetta seurataan. Tarpeen vaatiessa reagoidaan. Tietenkin on aina valitettavaa, jos kanamunasta löytyy ikävä yllätys, sanoo Lehtilä.
Suoramyynnillä silmämääräinen laaduntarkkailu
Suoramyynnin lisäksi Oja-Nisulan kananmunia päätyy myyntiin lähitienoon kauppoihin sekä alueen leipomoiden ja ravintoloiden käyttöön. Nämä munat läpivalaistaan ja leimataan tilan omassa pakkaamossa.
Tomi Oja-Nisula kertoo, että suoramyynnissä laadunvalvonta on helpompaa.
– Suoramyyntimunalle riittää, kun tarkastamme ne silmämääräisesti.
Riittääkö se kuluttajalle?
– Suoramyynnissä tuottaja saa välittömästi palautteen, jos kananmunassa on huomautettavaa. Tuottaja pystyy heti aloittamaan korjaavat toimenpiteet.
Tomi Oja-Nisula myöntää, että suoramyyntimunan ja kauppaan päätyvän munan laaduntarkkailussa on eronsa, mutta ei pidä sitä ongelmana. Suoramyynnin osuus on vain 1–2 prosenttia koko Suomen kananmunantuotannosta.
Katso videolta, kun tuotantojohtaja Jussi Vuori Dava Foodsin Kaarinan munapakkaamosta kertoo, miksei matoa havaita läpivalaisussa.