MielipideHistoria

Janne Riiheläisen kolumni: Venäjällä historia on sitä, mitä Putin määrää

Historian väärinkäyttö on paljon käytetty tapa manipuloida ihmisiä. Siksi Putinin kaltaiset diktaattorit ovat historiasta kiinnostuneita, Riiheläinen kirjoittaa.

Kolumnisti  "Rysky" Riiheläinen
Janne "Rysky" Riiheläinenturvallisuuspolitiikan tarkkailija

Kun trumpilainen mediahahmo Tucker Carlson haastatteli helmikuussa Venäjän presidentti Vladimir Putinia, kiinnittyi monen huomio Putinin vuosisatoja läpikäyneeseen historialuentoon. Ei ole niin sanotusti hyvää televisiota, kun käyttää ensimmäiset puoli tuntia haastattelussa selostaakseen piinaavalla tarkkuudella, miksi Venäjän on oikeutettua toimia, kuten se toimii.

Tälle luennolle naureskeltiin ja siitä osoitettiin virheellisiä käsityksiä. Mutta ennen kaikkea sitä pidettiin huonona esiintymisenä. Taustalla oli ajatus siitä, ettei muiden historia noin perusteellisella tasolla kiinnosta ketään.

Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun Putin perustelee toimintaansa historialla. Hänen pitkä tekstinsä National Interest -lehdessä 2020 esitti Venäjän 1900-luvun historian juuri sellaisena, kuin hänen valtansa sitä tarvitsee. Puolisen vuotta ennen suurhyökkäystä Ukrainaan, Putinilta ilmestyi historiallinen essee, jossa hän summaa näkemyksiään Venäjän ja Ukrainan historiasta.

Aktiivisuudellaan historian määrittelyssä hän on samalla nostanut itsensä valtakunnan ylimmäksi historiantulkitsijaksi. Venäjällä historia on sitä, mitä Putin määrää.

Hän on nostanut itsensä valtakunnan ylimmäksi historiantulkitsijaksi.

Koulukirjoja laitetaan parhaillaan uusiksi ja valtiokoneisto on jo pitkään pyrkinyt tekemään ”väärät” historiantulkinnat rangaistaviksi. Historia on Venäjällä vähintään yhtä itsevaltaisesti hallittu kuin nykypäivä.

Näissä Putinin Venäjän historiantulkinnoissa keskeistä on, että Venäjä on aina taistellut hyvän puolella, ja paha on aina on uhannut sitä. Venäjä on ollut väärinkohdeltu ja russofobia selittää muiden maiden reaktioita, ei suinkaan Venäjän oma toiminta.

Menneet vääryydet ovat erityinen tapa, jolla voidaan perustella nykyisiä toimia melkeinpä vastaansanomattomasti. Tähän liittyy professori Timothy Snyderin luoma ajatus siitä, miten diktatuurien historiakäsitykset ovat ikuisuuden politiikkaa.

Ikuisuuden politiikassa menneisyydessä olleet uhat toistuvat edelleen, aina uudestaan ja uudestaan. Putinin Venäjällä länsi esitetään jatkuvasti uhkaavana ja petollisena.

Myytti piiritetystä Äiti-Venäjästä on vanhaa perua jo vuosisatojen takaa. Venäjälle tosiaan on hyökätty vuosisatojen aikana useinkin, ja siksi historiasta löytyy tälle ajatukselle perusteita. Aivan kuten löytyy sillekin, että Venäjä on vuosisatoja hyökännyt länteen ja itään.

Historia ja menneet vääryydet ovat muillekin kuin Putinille tapa oikeuttaa omia tekemisiään.

Ikuisuuden politiikka on näkyvissä myös Donald Trumpin tavassa kuvata maailmaa. Yhdysvallat on valittu kansa, jota muu maailma uhkaa monin tavoin. Trumpilaiset poliitikot vastustavat myös kriittisen rotuteorian opettamista, jonka mukaan rasismi on vaikuttava osa USA:n historiaa. Teorian kieltämisen avulla käytännössä halutaan kieltää osa omaa historiaa.

Käynnissä oleva sota Gazassa on täynnä historiallisia ulottuvuuksia. Keskustelussa vuosisadat ja -tuhannet oikeine ja kuviteltuine tapahtumineen toistuvat jatkuvasti. Historia ja menneet vääryydet ovat muillekin kuin Putinille tapa oikeuttaa omia tekemisiään.

Historian kautta muodostamme käsityksen siitä, mitä ja keitä olemme. Siksi historian kautta on mahdollista muuttaa myös omakuvaamme. Historia myös taipuu helposti monenlaisiin tulkintoihin, ja vetävien tarinoiden avulla on helppo syöttää näitä käsityksiä ihmisille.

Historian muistaminen ja käsitteleminen suoraan ja rehellisesti on ainoa tapa rakentaa rauhaa ihmisten korvien väliin, josta se kyllä leviää muuallekin ajan myötä. Aiemmin mainittu historioitsija Timothy Snyder nimeää tällaiseksi vaihtoehdoksi vastuun politii­kan. Se perustuu faktoihin ja tasa-arvoon, antaen ihmiselle mahdollisuuden nähdä maailma muunakin kuin väistämättömänä vastakkainasetteluna.

Historian muistaminen ja käsitteleminen suoraan ja rehellisesti on ainoa tapa rakentaa rauhaa ihmisten korvien väliin.

Venäjällä tämä historian rehellinen kohtaaminen on jäänyt tekemättä. Ilman sitä ei maa ja kansa kykene elämään kestävästi sovussa itsensä ja muun maailman kanssa.

Vastuullista ja rehellistä historiaa on vaalittava, siihen on panostettava ja sitä on myös opetettava kouluissa ja levitettävä mediassa. Historia ei ole vain tarinoita menneisyydestä, vaan väkevä voima, joka vaikuttaa tähän päivään ja huomiseen.

Janne Riiheläinen

Kirjoittaja muistaa lukeneensa pienenä poikana mummolassa Grimbergin Kansojen historiaa ja toivoneensa, että meillä olisi yhtä hieno historia kuin kreikkalaisilla.

Suosittelemme