Ötökkälöytö voi pistää koko ruoan tauolle – voimakas vastenmielisyys on suojakeino, tietää asiantuntija

Elävä hämähäkki rypälerasiassa tai toukka salaatissa saavat karttamaan koko ruokaa pitkänkin aikaa. Asiantuntijan mukaan kyseessä on tärkeä biologinen reaktio.

Appelsiini kädessä.
Onkohan kuoren alla pelkkää hedelmälihaa? Jämsäläisen Aino Harjulan appelsiinista paljastui kuoriessa pieni hämähäkki. Se päätyi ulos lumihankeen. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
Kati Latva-Teikari

Kananmunien elävät loiset ovat olleet viime päivien uutisaihe.

Yle pyysi lukijoita kertomaan, millaisia löytöjä he ovat elintarvikkeista löytäneet. Parinkymmenen vastanneen joukosta tähän artikkeliin poimittiin muutama.

Jutussa esiintyvien vastaajien henkilöllisyys on varmistettu.

Silmiinpistävin asia vastauksissa on se, että suurin osa löydöistä jää ilmoittamatta eteenpäin, oli sitten kyse elintarvikkeessa olleista elävistä hämähäkeistä tai kuolleista koppakuoriaisista.

Yhteydenotto kauppaan tai valmistajaan on kuitenkin juuri se teko, joka käynnistää tärkeän selvitysprosessin.

Esimerkiksi kananmunista löytyvät elävät suolinkaiset tulevat munapakkaamojen tietoon Dava Foodsin tuotantojohtaja Jussi Vuoren mukaan vain kuluttajahavaintojen perusteella.

Lierot eivät jää linjastolla missään vaiheessa kiinni, edes läpivalaisussa, Yle kertoi äskettäin.

Jos kuluttajat eivät ilmoita löydöksistään, ongelman laajuus jää pimentoon.

Ilkeä vastaus torppasi valittamishalut

Myös Ruokavirasto korostaa ilmoittamisen tärkeyttä.

Ilmoitus auttaa kauppaa ja valmistajaa selvittämään myös vahingon vakavuuden ja tekemään asialle jotakin.

Helsinkiläinen Jonna Viljamaa kertoo reklamoineensa, mutta reklamaatioon tullut vastaus torppasi myöhemmätkin valittamishalut.

– TUC-suolakeksit jäivät syömättä, kun paketin avattuani esiin hyppäsi ensimmäisenä iso musta kovakuoriainen.

Bussia odottanut Viljamaa kertoo heittäneensä paketin heti lähimpään roskikseen. Valmistuserän tiedot jäivät ottamatta talteen.

– Valmistajan vastaus oli lähes pilkkaavaan sävyn toteamus, ettei kokemani voi olla mitenkään mahdollista, ja olen varmasti nähnyt omiani, Viljamaa kertoo.

Pari vuotta syömättä

Jonna Viljamaan kohdalle ovat osuneet myös tuhatjalkainen parsakaalissa ja elintarvikekoi kurpitsansieminissä. Jokaisen tuotteen kohdalla hän on pitänyt täydellistä lakkoa sen syömisestä pari vuotta.

– Nyt pystyn taas syömään niitä, Viljamaa sanoo.

Myös tämä on yhteistä monelle Ylen kyselyn vastaajalle. Samoin se, että osa syö kyllä tuotetta edelleen, mutta eri valmistajan merkkiä.

Pia Suoranta kertoo vaihtaneensa luomuhiutaleet ja -jauhot tavallisiin. Nummelalaiskodin keittiön kaapit saivat suursiivouksen, kun Suoranta löysi riisihäröjä pienen luomutilan kaurahiutaleista.

– Oksensin ja oli lähes hysteerinen olo, kun tajusin syöneeni aamulla kaurahiutaleista tehtyä puuroa.

Vastenmielisyys suojelee

Jos elintarvikkeesta löytynyt yllätys aiheuttaa niin voimakkaan reaktion, että löytäjä alkaa voida pahoin, kyseessä on ruoka-aversio eli ruokavastenmielisyys, kertoo tutkimuskoordinaattori Antti Knaapila Helsingin yliopistosta.

– Sen biologinen tehtävä on suojella haitalliselta ruualta.

Toiset ovat herkempiä kuin toiset.

– Voi auttaa, että käyttää vastenmielisyden aiheuttavaa ruokaa toisin kuin ennen, esimerkiksi eri tavalla valmistettuna tai maustettuna. Tai käyttää eri valmistajan tuotetta, Knaapila sanoo.

Knaapilan mukaan tiedetään, että ruoka-aversiot ovat varsin pysyviä.

Keston ja hoitokeinojen tutkiminen on haastavaa, koska tutkimuksissa täytyy etsiä ja pitäytyä jo syntyneissä aversioissa.

– Aversion kokeellinen synnyttäminen systemaattisia tutkimuksia varten ei olisi eettisesti hyväksytävää, Knaapila toteaa.

Suosittelemme