Tilastot osoittavat: Gazan sota on poikkeuksellisen raaka

Gazan sodassa on kuollut viidessä kuukaudessa yli 30 000 ihmistä. Vain harvassa konfliktissa on ollut verisempi viiden kuukauden jakso.

Vain harvassa konfliktissa on tullut yhtä lyhyessä ajassa niin paljon kuolonuhreja kuin Gazassa tänä ja viime vuonna. Video: Marja Väänänen
Satu Helin,
Ilkka Kemppinen

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

On hyvin poikkeuksellista, että missään konfliktissa tulee lyhyessä ajassa niin paljon uhreja kuin Gazassa.

Lokakuussa alkaneessa konfliktissa on kuollut jo yli 30 000 ihmistä, kertoo Hamasin hallinnoima Gazan terveysministeriö.

Uhrimäärän poikkeuksellisuudesta kertovat Uppsalan yliopiston rauhantutkimuksen laitoksen (UCDP) tilastot.

Alla olevasta grafiikasta näet konfliktit, joissa on viiden kuukauden jakson aikana kuollut eniten ihmisiä lähihistoriassa

UCDP on kerännyt tietoja maailman konfliktien uhrimääristä vuodesta 1989 lähtien. Yle ja UCDP etsivät vertailua varten kustakin konfliktista väkivaltaisimman, yhtämittaisen viiden kuukauden jakson.

Vain viidessä konfliktissa on viiden kuukauden aikana tullut enemmän kuolonuhreja kuin Gazassa: Syyrian sisällissodassa, Etiopian ja Eritrean sodassa, Ukrainan sodassa, Etiopiassa sijaitsevan Tigrayn sodassa ja Ruandan kansanmurhassa.

Tutkija: Gazan sodan uhriluku on todennäköisesti luultua isompi

Gazan sota on erityisen verinen, koska sitä käydään hyvin pienellä, tiheästi asutulla alueella. Gaza on pienen suomalaisen kunnan kokoinen alue, josta asukkaat eivät pääse pakenemaan mihinkään.

– Kun laajat ja jatkuvat pommitukset kohdistetaan tällaiselle alueelle, kuolonuhreja ja erityisesti siviiliuhreja tulee tyypillisesti paljon. Samoin kävi esimerkiksi joillain Syyrian alueilla, sanoo UCDP:n projektipäällikkö Therese Pettersson.

Koska Gazan sota on edelleen pahasti kesken, uhrien löytäminen ja tilastoiminen on vaikeampaa kuin rauhan aikana.

– Uhrimäärä paljastuu todennäköisesti suuremmaksi kuin nyt ilmoitetut luvut näyttävät, Pettersson arvioi.

Hän uskoo, että romahtaneissa rakennuksissa ja joukkohaudoissa on ruumiita, joita kukaan ei ole kirjannut mihinkään.

Siviiliuhreja poikkeuksellisen paljon

Jos Gazaa vertaa muihin tuhoisiin konflikteihin, yksi asia nousee Petterssonin mukaan esiin: siviiliuhrien suuri osuus.

– Sotien uhreista keskimäärin 40–60 prosenttia on siviilejä. Gazassa tämä luku on paljon isompi.

Siviilien tarkkaa osuutta ei tiedetä, koska äärijärjestö Hamasin hallinnoima Gazan terveysministeriö ei erottele siviili- ja sotilasuhreja. Useiden arvioiden mukaan sodan uhreista yli 60 prosenttia voi olla siviilejä. Gazan terveysministeriön mukaan Gazassa on tähän mennessä kuollut noin 12 500 lasta.

Siviilien osuus uhreista vaikuttaa Gazassa ennemmin kasvavan kuin vähenevän. Tämä erottaa Gazan esimerkiksi Ukrainan sodasta, jossa siviiliuhrien määrä on sodan alkukuukausista laskenut.

Gazan sairaaloissa vierailleet Maailman terveysjärjestön WHO:n edustajat varoittivat tällä viikolla, että yhä useampi lapsi kuolee Gazassa kuivumiseen ja nälkään.

Mies taluttaa kahta pientä lasta raunioissa.
Mies talutti kahta lasta raunioissa Israelin iskettyä Al Nusairatin pakolaisleirille maanantaina. Kuva: Mohammed Saber / EPA-EFE

Tavallisesti tuhoisimmat sodat käydään valtioiden välillä

Konfliktien välinen vertailu ei ole yksinkertaista. Tilastojen mukaan Gazan lisäksi siis vain viidessä konfliktissa on kuollut viidessä kuukaudessa yli 30 000 ihmistä: Ruandassa, kahdessa eri Etiopian sodassa, Ukrainassa ja Syyriassa.

Vaikka kuinka etsisi, näistä konflikteista ei löydy niitä kaikkia yhdistäviä piirteitä.

Ukrainassa ja Etiopian sodissa suuri osa taisteluista on käyty selkeillä rintamalinjoilla, Gazassa ja osin Syyriassa taas on tehty raskaita iskuja pienille alueille.

– Yleensä nyrkkisääntö on, että eniten uhreja tulee valtioiden välisissä sodissa, koska silloin osapuolilla on käytössään eniten resursseja, kuten ilmavoimat tai laivasto. Samoin aseistus on raskaampaa kuin millään kapinallisryhmällä voi olla, Pettersson sanoo.

Ruandaan tai Gazan sotaan nämäkään säännöt eivät päde. Ruandassa kyse oli valtion sisällä tapahtuvasta kansanmurhasta. Eikä Pettersson laske Gazaakaan valtioiden väliseksi sodaksi.

Silti Ruandan kansanmurha on lähihistorian selvästi verisin konflikti, ja Gazan sotakin on listan kärkipäässä.

Korkea uhriluku ei kerro kaikkea konfliktin rajuudesta

Se kuinka moni menettää henkensä yhden viiden kuukauden jakson aikana, kertoo paljon sodan raakuudesta yhdellä hetkellä. Pitkän konfliktin vaikutuksista se ei kerro, Pettersson huomauttaa.

Esimerkiksi Syyrian sodassa on ollut useita viiden kuukauden jaksoja, joiden aikana kuolonuhrien määrä on noussut korkeaksi. Samoin Afganistanin sodassa ja Jemenin sodassa on molemmissa kuollut vähintään 150 000 ihmistä, vaikka mikään ajanjakso ei ole lukujen valossa ollut niin raaka kuin Gazan sota.

Pitkissä konflikteissa kokonaiset sukupolvet voivat joutua kasvamaan sodan varjossa, kuten Syyriassa. Samoin pitkittyneissä sodissa alueen infrastruktuuri saattaa kärsiä enemmän vaurioita kuin mitä tapahtuu lyhyessä konfliktissa.

Gazassa tosin rakennuskannasta suuri osa on tuhottu jo viiden kuukauden aikana.

Suosittelemme