Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton jäsenenä liittokunnan alueiden yhteisen puolustuksen harjoitteluun. Suurharjoitusta johtaa Norja.
Maanantaina alkava Nordic Response 24 -harjoitus sijoittuu Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisosiin. Siihen osallistuu noin 20 000 sotilasta 14 eri maasta.
Harjoitus on osa suurempaa Naton harjoitussarjaa, Steadfast Defenderiä, joka on alkanut tammikuussa ja jatkuu toukokuulle. Harjoitusten sarjaan osallistuu 90 000 sotilasta 31 maasta.
Naton suurharjoituksesta vastaa Suomen Nordic Response 24 -harjoitusjoukon johtaja, pääesikunnan koulutuspäällikkö prikaatikenraali Manu Tuominen:
1. Miksi tämä harjoitus on Suomelle niin tärkeä?
– Tämä on ensinnäkin Naton suurin harjoitus vuosikymmeniin. Nyt Suomi on tässä ensimmäistä kertaa mukana siten, että ollaan samalla puolella Nato-joukkojen kanssa, eli valtaosa meidän joukoista on Naton komentoketjussa. Osa on harjoitusvastustajan puolella. Tässä on paljon uutta. Me integroimme nyt omaa puolustustamme Natoon. Siksi tämä on tärkeä harjoitus.
2. Miten tämä eroaa harjoituksista, joissa Suomi on ollut mukana?
– Nyt ensimmäistä kertaa Naton artikla 5. on ulotettu myös Suomen alueelle, eli Länsi-Lappi kuuluu harjoitusalueeseen. Joukkojen toiminta on aikalailla samanlaista kuin esimerkiksi Cold Response -harjoituksissa. Suomi ja Ruotsi laittavat yhdessä pystyyn divisioonarakenteen. Lisäksi Suomen alueella toimii myös ranskalaisia ja britannialaisia sotilaita.
3. Maavoimien joukot liikkuvat harjoituksessa pääosin Enontekiön alueella. Suomen ilmavoimista mukana on 12 Hornet-hävittäjää. Millaisia vaikutuksia tällä suurharjoituksella on Lapissa?
– Se näkyy varmasti enimmäkseen liikenteessä. Pitää varautua sopeuttamaan ajonopeuksia, jos törmää marssikolonnaan. Kärsivällisyyttä peliin, niin hyvin pärjätään. Tiestöllä varmasti sotilasliikennettä on, ja jonkin verran ilmatoimintaa. Mutta en usko että se tuo paikallisesti paljon lentomelua, koska lentolaitteet lentävät aika korkealla ja valtavalla alueella myös Norjan ja Ruotsin puolella.
4. Millaiset olosuhteet on suurharjoitukselle Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa?
– Olosuhteet ovat aina vaativat, kun puhutaan talviajasta ja puuttoman tundran alueesta. Harjoitus ulottuu Jäämerelle asti. Keli voi vaihtua hyvin nopeasti. Näin ollen kaikki joukot pitää varustaa niin, että ne pärjäävät myös liukkailla teillä, ja voivat osin liikkua maastossa lumen päällä. Sotilaiden pitää olla hyvin varustettuja talvivarustein ja koulutettu niin, että osaavat ottaa huomioon ympäristön ja olosuhteiden vaikutukset. Olemme antaneet joukoille vahvan talvikoulutuksen ja lumivyörykoulutusta, jotta he osaavat varautua myös ääritilanteisiin.
5. Miten pitkään harjoitusta on valmisteltu?
– Ainakin vuosi aktiivisesti. Siinä on paljon viranomaisyhteistyötä, on pitänyt sopia myös paliskuntien kanssa, muun muassa tiestön ja alueiden käytöstä. Rajanylityksistä on pitänyt sopia norjalaisten ja ruotsalaisten kanssa. On pitänyt käydä maastontiedustelussa ja katsoa missä voimme toimia ja tuottaa mahdollisimman vähän haittaa siviiliyhteiskunnalle.
6. Millaisia tavoitteita suurharjoitukselle on asetettu?
– Suurin tavoite on se, että meidän yhteensopivuutemme toimia yhteen liittolaisjoukkojen kanssa paranee, ja että ulkomaalaisten liittolaistemme kyky toimia yhteen suomalaisjoukkojen kanssa paranee.