Jos olet kipeä, ota kipulääkettä.
Neuvon voi saada, jos valittelee oloaan eikä kuitenkaan troppaa itseään.
Alilääkitsemisen ilmiön tunnistavat Rauman Ensimmäisen Apteekin apteekkari, erikoisproviisori Päivi Mäkelä ja Paimion-Sauvon terveyskeskuksen ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Juho Järvelin.
Miksi kipulääkkeen ottamista jarrutellaan?
Yksi syy voi olla, että monet nettiartikkelitkin muistuttavat, ettei itseään kannata lääkitä liikaa. Jollekin se tarkoittaa, ettei lääkkeitä käytä ollenkaan.
Keräsimme ja kumosimme väitteitä, jotka vaikuttavat siihen, että kipulääkkeet jätetään väliin.
1. Kroppaa ei kannata totuttaa lääkkeisiin. Mieluummin kärsin kivusta.
Väärin, ja hiukan oikein.
Kipu on varoitussignaali, joka kertoo, ettei kaikki ole kunnossa, muistuttaa erikoisproviisori Päivi Mäkelä.
Kipulääkkeestä ei tavallisesti ole haittaa.
Lääke lievittää huonoa oloa. Se hoitaa oireita, esimerkiksi lihaskipua, päänsärkyä tai karheaa kurkkua, toteaa erikoislääkäri Juho Järvelin.
– Hoidollisesti kipulääke on tärkeää etenkin lapsille ja vanhuksille, joille flunssan oireet voivat aiheuttaa ruokahaluttomuutta. Siitä voi syntyä nestehukkaa.
Vaarakin vaanii. Liiasta lääkkeiden napsimisesta voi tulla muun muassa särkylääkepäänsärky.
– Liian runsaan käytön nyrkkisääntö on kolme päivää viikossa kolmen kuukauden ajan, Järvelin linjaa.
2. Otan kipulääkettä vasta, kun kuumetta on mahdotonta sietää.
Väärin.
Lääkityksen aloittamista on turha odottaa liian pitkään. Jokaisella on oma kipukynnyksensä, tulkitsee Juho Järvelin.
– Mietoakin kipua voi lääkitä. On muistettava, että lääkittynä olo voi olla hyvä, vaikka oikeasti on kipeä. Silloin kannattaa ottaa rauhallisesti.
Päivi Mäkelä sanoo vanhan viisauden: kärsimys ei jalosta.
– Tiedän monen alilääkitsevän itseään: ei käytä mitään lääkettä, ottaa liian pienen annoksen tai käyttää liian vähän aikaa. Lääkityksestä ei ole haittaa, mutta se helpottaa oloa.
3. Parasetamolia en käytä. Se on lasten lääke.
Väärin.
Päivi Mäkelä tunnistaa selityksen.
Parasetamolia käytetään lapsille, mutta se on myös aikuisen lääke oikealla annostuksella.
Jos lääke ei pure, syy voi olla liian pieni annostus.
4. Otin jo ibuprofeenia, joten en ota parasetamolia.
Väärin.
– Ne toimivat eri tavalla, joten yhteiskäyttö tuo lisätehoa, Juho Järvelin vinkkaa.
Itsehoitoannoksina ibuprofeenia voi käyttää 3 x 400 milligrammaa päivässä, parasetamolia jopa 3 grammaa päivässä.
Suomalaiset valitsevat usein ibuprofeenin, vaikka siinä on riskinsä.
Farmaseutti voi udella, tuleeko tulehduskipulääke ostajalle.
– Haluamme varmistaa, että lääke on käyttäjälle turvallinen. Verenohennuslääke tai munuaissairaus vaikuttaa lääkkeen valintaan, Päivi Mäkelä kertoo.
5. Olen puolittanut lääkärin määräämän annostelun, koska en ole lääkeriippuvainen.
Väärin.
Annoksen puolittaminen ei kannata.
Päivi Mäkelä tapaa apteekissa joskus lääkkeenpuolittajia, joiden motiivi jää epäselväksi.
Hoitamaton kipu voi kroonistua, muistuttaa Juho Järvelin.
– Näin voi käydä, jos esimerkiksi on ollut leikkauksessa ja kipu jää alkuvaiheessa hoitamatta. Kärsiminen herkistää kipujärjestelmää.
Kaikilla kipulääkkeillä voi olla myös haittavaikutuksia. Lääkäri arvioi potilaansa lääkityksen riskit ja hyödyt tapauskohtaisesti. Ihmisen perussairaudet vaikuttavat lääkkeiden valintaan ja annosteluun.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea jakaa tietoa turvallisesta lääkehoidosta.
Jutun kipulääkkeestä ei ole haittaa -lause on oikaistu 8.3.2024 kello 12.10 muotoon Kipulääkkeestä ei tavallisesti ole haittaa.
Oikaisu. Liiasta lääkkeiden käyttämisestä kertovaa lausetta on täsmennetty 11.3.2024 kello 16.23 lisäämällä siihen, että liikakäytöstä voi tulla muun muassa särkylääkepäänsärky.