Omat kupit kahviloihin ja hotellien pikkushampoot pannaan – EU laittaa turhan pakkaamisen kuriin

EU haluaa vähentää ylipakkaamista ja lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä. Keinot vaativat vielä parlamentin ja neuvoston lopullisen hyväksynnän.

Psykterapeutti katsoo suoraan kameraan ja pitää kahvikuppia käsissään. Kameran tarkennus on kahvikupissa ja Kujalan käsissä.
Uudella pakkausjäteasetuksella aiotaan vähentää turhaa pakkaamista. Kuva: Mira Pelo / Yle
Antti Parviala,
Kaisa Uusitalo

EU:n keinot pakkausjätteen vähentämiseksi alkavat saada lopullista muotoaan. Parlamentti ja neuvosto pääsivät maanantai-iltana alustavaan sopuun kiistellystä pakkausasetuksesta.

Toteutuessaan sillä on isoja vaikutuksia siihen, millaisissa pakkauksissa ruokia ja juomia jatkossa myydään.

Muutosten kokonaisuus on laaja, poimimme alle muutaman arkisen esimerkin:

  • Kaupassa kurkkujen ja paprikoiden sekä muiden vihannesten ja hedelmien yksittäispakkaaminen muoviin kielletään
  • Hampurilais- ja muissa ravintoloissa kertakäyttöpakkaukset kielletään, jos ruoka ja juoma nautitaan paikan päällä
  • Kahviloissa yksittäispakatut tuotteet, kuten annospakattu sokeri kielletään
  • Hotelleissa shampoiden ja saippuoiden kertakäyttöpakkaukset kielletään
  • Kaupan kertakäyttöiset ohuet muovipussit kielletään, ellei niille ole aitoa tarvetta esimerkiksi hygieenisyyden takia
  • Take away -ravintoloiden ja kahviloiden on tarjottava asiakkaalle mahdollisuus käyttää omaa astiaa
  • Ryhmäpakkaukset eli esimerkiksi juomien sixpack-pakkaukset kielletään

Kieltojen on määrä tulla voimaan vuoden 2030 alusta lähtien, mutta monet yksityiskohdat ovat vielä julkaisematta. Vielä tarvitaan lopullinen siunaus parlamentilta ja ministerineuvostolta.

Uusilla säännöillä pyritään vähentämään pakkausjätteen syntymistä ja lisäämään pakkausten uudelleen käyttöä ja kierrätystä.

Vaatimuksena on myös pakkausjätteen vähentäminen viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä, kymmenen prosenttia vuoteen 2035 mennessä ja viisitoista prosenttia vuoteen 2040 mennessä.

Nyt jokainen EU-maan kansalainen tuottaa keskimäärin 190 kiloa pakkausjätettä vuodessa.

Selvien kieltojen lisäksi neuvotteluissa päätettiin asettaa tavoitteet uudelleenkäytettävien juomapakkausten lisäämiseksi. Vuoteen 2030 mennessä juomista ainakin kymmenen prosenttia pitäisi myydä uudelleentäytettävissä pakkauksissa. Vaatimus ei kuitenkaan koske muun muassa maitoa ja viiniä.

Kaiken pakkausmateriaalin pitää olla kierrätettävissä, mutta tähän liittyvät poikkeukset jäävät vielä myöhemmin päätettäviksi.

EU:n lobatuin laki

Pakkausjäteasetus on herättänyt kaupan, teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen intohimoja ja sitä on sanottu yhdeksi lobatuimmista asetusvalmisteluista EU:ssa.

Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tarja-Riitta Blaubergin mukaan asetusluonnoksessa sekä ympäristön että teollisuuden äänet kuuluvat tasapainoisesti.

– Tähän on liittynyt paljon teollisuuden vaikuttamistakin matkan varrella, mutta kyllä siellä on paljon myös ympäristön kannalta hyviä ratkaisuja, esimerkiksi kierrätyksen edistämistä koskevia vaatimuksia.

Pakkaamiseen liittyy valtavasti yksityiskohtia. Suomessa on ehditty pelätä muun muassa sitä, että kertakäyttöpakkaamisen rajoittaminen johtaa kartonkisen maitotölkin vaihtumiseen muovipulloon.

– Nykyinen maitotölkki näyttäisi olevan turvassa siten, että maito ja erittäin helposti pilaantuvat juomat olisivat näiden uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolella. Niissä uudelleenkäytettävä ratkaisu ei välttämättä elintarvikehygienian kannalta olisi tarkoituksenmukainen.

Pahviroskat vyöryvät ulos jäteastiasta.
EU-maiden kansalaiset tuottavat henkeä kohden keskimäärin 190 kiloa pelkästään pakkausjätettä. Kuva: Heinimaija Hirvonen / Yle

Muoviin pakatut niin sanotut ryhmäpakkaukset, esimerkiksi oluen six-pack-pakkaukset sen sijaan näyttävät olevan joutumassa kieltolistalle, Blauberg tulkitsee, mutta muistuttaa, että asetuksen varsinaista tekstiä ei ole vielä julkaistu.

EU:n nykyinen puheenjohtajamaa esittelee neuvottelutulosta tarkemmin perjantaina, mutta on mahdollista, ettei asetuksen koko teksti ole vielä silloinkaan ole valmis.

Ja yksityiskohdat ratkaisevat paljon. Esimerkiksi vihannesten yksittäispakkaaminen voidaan hyväksyä, jos muovipakkaus voidaan perustella tuotteiden kuivumisen ja siten hävikin vähentämisellä.

Uusi säännöstö tulee voimaan, kun EU:n parlamentti ja ministerineuvosto ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen. Tämän odotetaan tapahtuvan huhtikuun toisessa parlamentin täysistunnossa.

Pestävät pullot takaisin?

Kauppakin kommentoi vaikutuksia vielä osin pimeästä, koska kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossa.

– Keskeinen kysymys on, onko siellä annettu poikkeuksia esimerkiksi uudelleenkäyttövelvoitteisiin ja jos on, mitä ne ovat, toteaa Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen.

Elintarvikealan ja päivittäistavarakaupan suurin huoli on kohdistunut juomapakkausten uudelleenkäyttövelvoitteisiin.

Vuoteen 2030 mennessä ainakin 10 prosenttia juomista – poislukien ainakin maidot, viinit ja vahvat alkoholit – pitäisi myydä uudelleenkäytettävissä pakkauksissa. Suomessa valtaosa juomapulloista kiertää jo materiaalina, mutta sääntely vaatisi, että pullo käytetään sellaisenaan uudelleen. Kauppa ja teollisuus pelkäävät isoja kustannuksia.

– Se vaatisi palautusautomaattien uudistamista, lisää käsittelytilaa kaupan takatiloihin sekä esimerkiksi logistiikan ja pesun järjestämistä. Lisäksi epäselvää on, koskevatko velvoitteet myös mehupakkauksia niin, että niistä on käytännössä tehtävä pantillisia, Nieminen listaa.

Suomen kanta on ollut, että uudelleenkäyttövelvoitteista pitäisi voida poiketa, jos kierrätysaste on korkea tai materiaalikierrätys on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. Toistaiseksi ei ole tiedossa, onko tällainen poikkeus mukana lopullisessa asetuksessa.

Ravintolalounas omaan astiaan

Toinen kaupalle päänvaivaa aiheuttava kohta esityksessä on take away -ruoan myynti asiakkaan omaan astiaan. Ravintoloiden, kahviloiden ja myös kaupan tuoretiskien pitäisi jatkossa tarjota asiakkaalle mahdollisuus ostaa ruoka omaan astiaan.

Miten voidaan varmistaa, ettei kuluttajan mukanaan tuomasta astiasta siirry epäpuhtauksia kaupan tarjoiluastioihin? Entä kuka on vastuussa, jos kuluttajan omassa astiassa on epäpuhtauksia, ja hän sairastuu ostettuaan siihen ruokaa?

Muun muassa tällaiset kysymykset tulevat ratkaistavaksi, Nieminen sanoo.

– Vastuukysymykset pitää ehdottomasti saada näissä tapauksissa selviksi. Lisäksi tulee mietittäväksi, miten menettelyt palvelutiskeillä saadaan sellaisiksi, ettei elintarviketurvallisuus heikkene.

Sääntely olisi kieltämässä myös hedelmien ja vihannesten yksittäispakkaamisen. Nieminen pitää kuitenkin todennäköisenä, että tähän sääntöön liittyviä poikkeuksia sallitaan. Tiettyjen tuotteiden yksittäispakkaaminen parantaa säilyvyyttä ja vähentää näin hävikkiä.

– Kurkku on klassikkoesimerkki tuotteesta, joka pakataan muoviin säilyvyyden parantamiseksi. Se vähentää hävikkiä ihan huomattavasti.

Elintarviketeollisuus pelkää, että uudelleenkäyttövelvoitteet voivat aiheuttaa isot kustannukset. Katso videolta, mitä Valiolla ajateltiin asiasta marraskuussa:

Suosittelemme