Muistisairauksia sairastavia ihmisiä on Suomessa huomattavasti enemmän kuin aiemmin on arvioitu.
Suomesta on tähän asti puuttunut päivittyvä tieto muistisairauksia sairastavien määrästä, vaikka muistisairaudet ovat väestön vanhentuessa suuri kansanterveydellinen haaste.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) uuden laajan tutkimuksen mukaan muistisairausdiagnoosin saa vuosittain noin 23 000 ihmistä. Aiempi Suomessa laajasti käytetty arvio on ollut selvästi pienempi, noin 14 500 sairastunutta vuosittain.
Kansallinen terveysindeksi -hankkeen osana tehty tutkimus julkaistiin nyt vertaisarvioituna.
THL:n asiantuntijalääkärin Hanna-Maria Roiton mukaan on ollut pitkään tiedossa, että muistisairauksien määrää koskevat luvut vaativat tarkentamista. Nyt niitä selvitettiin koko Suomen kattavalla rekisteritutkimuksella, jollaista ei ole aiemmin tehty.
– Luvut, jotka meillä on aikaisemmin ollut käytössä, ovat yksinkertaisesti olleet aliarvioita. Niitä on käytetty, koska meillä ei ole ollut tiedossa tämänhetkistä tilannetta, Hanna-Maria Roitto sanoo.
Sairastuneita vuonna 2040 lähes neljännesmiljoona
Tutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2021 noin 150 000 ihmistä, joilla oli diagnosoitu muistisairaus.
Vuonna 2040 muistisairausdiagnoosin saaneita on Suomessa jo lähes 250 000, jos muistisairauksien yleisyys pysyy ennallaan ja iäkkäiden määrä kasvaa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.
Aiemmin on arvioitu, että näin suuri määrä muistisairautta sairastavia olisi Suomessa vasta kaksikymmentä vuotta myöhemmin.
Tutkimuksessa käytetyistä rekisteriaineistoistakin selviävät vain todetut sairaudet. Hanna-Maria Roiton mukaan muistisairauksia sairastavien todellinen määrä on vieläkin suurempi.
– Meidän tutkimuksemme perusteella ei siis pystytä suoraan sanomaan, kuinka paljon on sellaisia henkilöitä, joilla on muistisairauden oireita, mutta jotka eivät ole hakeutuneet tutkimuksiin.
Muistisairaiden määrää tutkittiin nyt selvittämällä Kelan reseptilääkeostoja ja sitä, kuinka monella oli muistisairausdiagnoosi sosiaali- tai terveydenhuollon asiakirjoissa.
Aiemmin arviot muistisairauksien yleisyydestä Suomessa ovat perustuneet eurooppalaisiin väestötutkimuksiin ja suomalaisiin tutkimuksiin 1980- ja 1990-luvuilta.
Tieto muistisairautta sairastavien määrästä vaikuttaa esimerkiksi hoidon ja palvelujen suunnittelemiseen.
– On tarkoitus, että jatkossa lukuja ylläpidetään säännöllisesti, Hanna-Maria Roitto sanoo.
Hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria
Muistisairauksien yleisyydessä on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Sairastavuus on suurinta Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Kaikkein pienintä sairastavuus on puolestaan Ahvenanmaalla.
Hyvinvointialueiden välisiin eroihin on useita syitä, jotka vaativat Roiton mukaan lisätutkimusta.
Erilaisia lukuja selittää osin se, kuinka paljon alueella on iäkästä väestöä. Myös muistisairauksien riskitekijöissä, kuten sydän- ja verisuonisairauksien yleisyydessä, on alueittain eroja. Pieni esiintyvyysluku ei myöskään joka alueella ole myönteinen merkki.
– Voi olla, että siellä esimerkiksi on ollut vaikeampi päästä muistitutkimuksiin ja hoitoon, jos on ollut vaikeampi tilanne resurssien kannalta, Hanna-Maria Roitto sanoo.
Koko Suomessa muistisairauksien esiintyvyys vuonna 2021 oli 3787 sataa tuhatta asukasta kohti. Muistisairauksien esiintyvyyttä tutkittiin 30 vuotta täyttäneessä väestössä.
Muistisairauksien riskiä on mahdollista pienentää
Muistisairaudet korostuvat kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä, vaikka niitä esiintyy jo työikäiselläkin väestöllä.
Vuonna 2021 muistisairausdiagnoosi oli 85 vuotta täyttäneistä 41 prosentilla. 74–84-vuotiaista diagnosoitu muistisairaus oli puolestaan 14 prosentilla ikäluokasta.
Hanna-Maria Roitto korostaa, että muistisairauksia voidaan osittain ennaltaehkäistä.
Siten muistisairauksiin sairastuvien määrän ei välttämättä tarvitse kohota tutkimuksessa arvioituihin lukemiin.
– Tämänhetkisen tiedon mukaan neljäkymmentä prosenttia muistisairauksista johtuu tekijöistä, jotka ovat muokattavissa. Hoitamalla hyvin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä voimme vaikuttaa siihen, että myöhemmällä iällä muistisairauksia olisi vähemmän tai ne ainakin ilmaantuisivat myöhemmällä iällä.
Myös esimerkiksi masennus ja yksinäisyys ovat Roiton mukaan riskitekijöitä, joita pitäisi pyrkiä vähentämään muistisairauksienkin vuoksi.