F1-sarja pysyy skandaalin kourissa – ilmiantaja esitti kaksi hämmentävää väitettä autourheilun ykköspomosta

Kansainvälisen autoliiton puheenjohtajasta on esitetty rajuja väitteitä. Nyt FIA:n eettinen komitea tutkii syytöksiä.

Christian Horner ja Mohammed Bin Sulayem Bahrainin GP:ssä 1.3.2024.
Christian Horner ja Mohammed Bin Sulayem tapasivat Bahrainin GP:ssä viime viikonloppuna. Molemmat ovat nyt kohun ytimessä. Kuva: Formula 1 / Getty Images
Mika Halonen

F1-kausi on jo täydessä vauhdissa. Kauden 2024 ensimmäinen osakilpailu ajettiin viime viikonloppuna, ja toinen kaasutellaan Saudi-Arabiassa lauantaina 9. maaliskuuta.

Suurimmat puheenaiheet eivät tällä hetkellä kuitenkaan liity suoraan kisatapahtumiin. Red Bullin tallipäällikköön Christian Horneriin liittyvä selkkaus ja tallin sisäinen kuohunta keräävät yhä kierroksia.

Nyt tikunnokkaan on noussut Kansainvälisen autoliiton (FIA) puheenjohtaja Mohammed bin Sulayem. Arabiemiirikuntalainen entinen ralliautoilija on johtanut Kansainvälistä autoliittoa loppuvuodesta 2021, jolloin hänet valittiin Jean Todtin seuraajaksi.

Bin Sulayem, 62, on pitkäaikainen autourheilupomo. Jo vuonna 2008 hän aloitti FIA:n varapuheenjohtajana.

Väite 1

Nyt FIA:n eettinen komitea tutkii puheenjohtajansa touhuja. Ensin uutisoitiin, että FIA:n sisäinen, nimetön ilmiantaja oli tehnyt ilmoituksen Bin Sulayemista liittyen viime vuoden Saudi-Arabian GP:hen.

Tuolloin Saudi-Arabiassa Aston Martinin Fernando Alonso sai kisan jälkeen 10 sekunnin aikarangaistuksen, koska hän ei ollut suorittanut aiempaa 5 sekunnin rangaistustaan varikolla sääntöjen mukaisesti.

Aston Martin teki valituksen, ja kolme tuntia kilpailun päättymisen jälkeen kilpailun tuomaristo kertoikin pyörtäneensä päätöksensä. Alonson 10 sekunnin sakko peruttiin ja espanjalaiskonkari sai sittenkin pitää kisan kolmossijansa.

Fernando Alonso palkintopallilla.
Fernando Alonso sai lopulta pitää kolmossijansa Saudi-Arabian GP:ssä 19.3.2023. Kuva: Getty Images

Ilmiantajan mukaan Bin Sulayemilla oli näppinsä pelissä. Hänen väitetään soittaneen šeikki Abdullah bin Hamad bin Isa Al Khalifalle, joka on FIA:n varapuheenjohtaja Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Bin Sulayem väitetysti linjasi puhelussa, että Alonson rangaistus tulee kumota.

Saudiarabialainen Aramco, maailman suurin öljy- ja energia-alan yhtiö, on myös Aston Martinin F1-tallin pääyhteistyökumppani.

FIA tutkii, onko puheenjohtaja todella sekaantunut kisatuloksiin. Tutkinnan odotetaan kestävän neljästä kuuteen viikkoa.

Väite 2

Sitten sama ilmiantaja esitti toisenkin väitteen Bin Sulayemista. Tämän väitteen mukaan FIA-pomo yritti estää viime vuonna ajetun Vegasin GP:n radan sertifioinnin.

Ilmiantajan mukaan Bin Sulayem olisi käskenyt FIA:n työntekijöitä etsimään tavan, jotta Vegasin radalla ajaminen voitaisiin estää turvallisuussyihin vedoten.

Väite löytyy FIA:n raportista, joka on toimitettu sen eettiselle toimikunnalle. BBC kirjoittaa nähneensä raportin. FIA on vahvistanut, että sen sisäinen tarkastaja on vastaanottanut raportin, jossa on väitteitä väärinkäytöksistä. FIA tutkii myös tätä asiaa.

Väitteen mukaan Bin Sulayem käski etsiä radasta, tarvittaessa keinotekoisesti, jonkin ongelman, jonka avulla kilpailulisenssi voitaisiin evätä. Virkailijat eivät kuitenkaan löytäneet mitään huolenaiheita, ja rata hyväksyttiin.

Las Vegasin F1-rata.
Vegasin GP oli valtava investointi F1-sarjalta. Kuva: Formula 1 via Getty Images

Vegasin GP oli F1-sarjalle ja omistaja Liberty Medialle valtava investointi, jonka merkitystä lajin kasvulle hehkutettiin. Normaalisti kisojen erilliset promoottorit vastaavat investoinneista, mutta nyt Liberty Media ja F1 investoivat Vegasiin yli 500 miljoonaa euroa.

Nyt esille nousseet väitteet eroavat vahvasti siitä, mitä Bin Sulayem lausui julkisesti viime kauden lopussa. Silloin hän totesi kannattaneensa Vegasin radan hyväksymistä, vaikka sen valmistuminen viivästyi.

– Tein sen heti, kun tiimini sanoi sen olevan turvallinen. Se oli iso juttu. Jos olisin sanonut ”ei”, se olisi ollut katastrofaalista.

Jukka Mildh kommentoi Mohammed bin Sulayemin kohua – "FIA:ssa on aina valtapeli menossa"
– Onhan se selvää, että FIA:n puheenjohtaja ei saa missään nimessä puuttua näihin urheilullisiin asioihin, sanoo Yle Urheilun asiantuntija Jukka Mildh.

Miksi?

Ei ole tiedossa, miksi Bin Sulayem olisi halunnut estää Vegasin GP:n toteutumisen. Yhdeksi mahdolliseksi syyksi epäillään FIA:n ja F1-sarjan välisiä jännitteitä ja taloudellisia kiistoja.

Osapuolten välisen sopimuksen mukaan F1:n kaupallisten oikeuksien haltija maksaa FIA:lle noin 40 miljoonaa dollaria vuodessa.

Max Verstappen ja Mohammed Ben Sulayem keskustelevat Bahrainin GP:ssä.
Max Verstappen ja Mohammed Bin Sulayem keskustelevat Bahrainin GP:ssä. Verstappen ei ole antanut julkisuudessa varauksetonta tukeaan tallipäällikölleen Christian Hornerille. Mediatietojen mukaan Bin Sulayem oli vaatinut Verstappenilta tuenosoitusta Hornerille. Kuva: Getty Images

Bin Sulayem on ollut rajun kritiikin kohteena pitkin puheenjohtajakauttaan.

– Kaikki ajattelevat, että hänen on lähdettävä. Se on ehdottomasti yleinen näkemys, väitti yksi tallipäälliköistä BBC:lle nimettömänä alkuvuodesta 2023.

Tuolloin esille nousivat muun muassa Bin Sulayemin misogyynisiksi tulkitut kommentit, jotka tosin olivat 20 vuoden takaa hänen vanhoilta verkkosivuiltaan.

F1-piireissä ärsytystä ovat herättäneet monet muutkin Bin Sulayemin kommentit. Vuonna 2022 hän esimerkiksi kritisoi sitä, että F1-kuljettajat haluavat ottaa kantaa yhteiskunnallisiin tai poliittisiin asioihin.

Lisäksi Bin Sulayem on puuttunut useita kertoja F1-sarjan kaupallisiin ja omistuksellisiin asioihin, mikä on raivostuttanut Liberty Mediaa. Bin Sulayem on esimerkiksi kyseenalaistanut F1-sarjalle lasketun 20 miljardin dollarin arvon.

Bin Sulayem on viitannut kommenteillaan, että FIA:lla olisi sananvaltaa mahdollisissa F1-sarjan myyntiasioissa, vaikka todellisuudessa nykysopimusten mukaan FIA:lla ei voi olla mitään kaupallista panosta F1:ssä.

Viime kuukausien aikana useita korkea-arvoisia henkilöitä on eronnut FIA:n palveluksesta – muun muassa FIA:n naistoimikunnan johtaja Deborah Mayer, asianajajat Pierre Ketterer ja Ed Floyd sekä urheilujohtaja Steve Nielsen, joka ehti toimia pestissään alle vuoden. Kukaan eronneista ei ole kommentoinut päätöksensä taustoja julkisuudessa.

Lähteet: Reuters, BBC, The Guardian

Päivitetty kello 13.54. Lisätty Jukka Mildhin kommentti audiona.

Suosittelemme