Maakunnan maatalouden rakennemuutos jatkuu.
Lopettaneita maatiloja oli viime vuonna 122. Kaikkiaan maakunnassa viime vuoden lopussa oli 1877 maatilaa.
Maitoa tuottavia tiloja oli 253, joka on 23 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Maitomäärä lisääntyi Joensuussa ja Tohmajärvellä, muissa kunnissa maitomäärä väheni.
Koko maakunnassa tuotettu maitomäärä oli viime vuonna 105 miljoonaa litraa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 2,8 miljoonaa litraa.
Maakunnassa on edelleen runsaasti luomupeltoja, vaikka luomusitoumusten määrä on vähentynyt viidenneksellä. Luomutuotannon osuus peltopinta-alasta on 23 prosenttia, mikä on Suomen kärkitasoa.
Sen sijaan marjanviljely jatkaa edelleen kasvuaan.
Yhdeksän viime vuoden aikana marjojen viljelyala on kasvanut 282 hehtaarilla. Marjaa viljellään yli tuhannen hehtaarin suuruisella alalla. Suosikkeina ovat mustaherukka ja mansikka, ja eniten marjoja kasvatetaan Kiteellä ja Ilomantsissa.
Valoa pohjoiskarjalaiseen maaseutuun on tuonut esimerkiksi se, että viime vuonna nuoren viljelijän aloitustukea sai seitsemän maatilaa, kun edeltävänä vuonna tukea sai vain kaksi tilaa.
Pohjois-Karjalan ely-keskuksessa katsotaan, että muun muassa vihreän siirtymän mahdollisuuksia tulisi hyödyntää uuden liiketoiminnan saamisessa maaseudulle.
– Valmiita vastauksia siihen ei ole, tarvitaan tuotekehitystyötä ja uusia ideoita ja ajatuksia, toteaa maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Timo Tanskanen.
Hän väläyttää, että pelloilla voitaisiin tuottaa uusiutuvia, kestäviä materiaaleja, ja uusia energiaratkaisuja.
– Se on tyypillistä myös tässä vihreässä siirtymässä, että siirrytään tänne aurinko-, tuuli- tai bioenergian tuotantoon, toteaa Tanskanen.