Turrun alovehel 1800-luvun lopul pöllätellyön hukkien joukkovehen ravingos on suadu ližätieduo Oulun yliopiston tutkimukses. Hukkien ravingo eroi histouriellizes verdailumaterjualas.
Hukkien joukkovehen jälgimäine hukku kuattih vuvvel 1882, täytettih da nygöi se on ozutettavannu ruočinkielizes St. Olofsskolanan yläškolas. Täytetty hukku andoi tutkijoile mahton tuttavuo sen syömisvalličendah da enne kaikkie ristikanzanlihan mahtollizeh vuittih sen ravingos.
Varattu hukkien joukkoveh tapoi tiedoloin mugah enäm 20 lastu kahten vuvven aigua.
Tutkimukseh niškoi täytetys hukas otettih karvunäyttehii, kudamii verrattih toizih saman aijan hukis suaduloih näyttehih Riihimäin mečästysmuzein keräilemispäi.
Ristikanzanlihan suuri vuitti hukkien joukkovehen ravingos nägys verdailus. Tutkimuksen mugah ristikanzanlihan vuitti hukkien ravingos yhtelläh on pieni, enindäh 10–15 prosentua. Histouriellizien lähtehien mugah hukku oli syönnyh ristikanzua jälgimäzikse nenga kaksi kuudu enne kuolendua.
– Tulokset ei varzinazesti tuve lapsensyöndän mahtuo, ga sidä ei voi salvata iäres kogonah, nenga sanou hätken hukkii tutkinuh professoru Jouni Aspi. Tutkimus vihjuau sih, gu hirvien pieni miäry oli voinnuh viijä hukkien sobivundah uvvenluaduzeh ravingoh, ezimerkikse kodielättilöih.
Linku tutkimukseh: Stable isotope analyses of carbon and nitrogen in hair keratin of suspected man-eating wolves from 1880s
Tutkimus toi uutta tietoa Turun seudulla 1800-luvulla kauhua herättäneestä susilaumasta