Suomessa on varmistettu tänä vuonna ennätyksellisen paljon hepatiitti E -tartuntoja. Hepatiitti E -virus voi aiheuttaa maksatulehdusta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisterin mukaan laboratoriovarmistettuja tartuntoja on kirjattu tammikuun alusta maaliskuun 12. päivään asti yhteensä 92 kappaletta.
Aiempina vuosina koko vuosienkin tartuntamäärät ovat jääneet selvästi pienemmiksi. Rekisteriin on kirjattu tartunnat ajalta 1995–2024. Niitä on yhteensä 513, joista siis melkein viidesosa on todettu pelkästään tämän vuoden alkupuolella.
Oululainen elintarvikevalmistaja Kotivara Oy veti viime viikolla pois myynnistä meetvursteja hepatiitti E -löydöksen vuoksi. Tällä viikolla yhtiö ilmoitti uusista takaisinvedoista, jotka koskivat nyt myös pepperoneja.
Kysyimme THL:n epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finneltä keskeisimmät kysymykset tilanteesta.
Millaisia oireita hepatiitti E voi aiheuttaa?
Suurimmalla osalla tauti on oireeton. Jos oireita tulee, ne voivat olla epämääräisiä vatsataudin oireita: vatsakipua, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta ja väsymystä. Osalle kehittyy maksan toimintahäiriön seurauksena ihon ja silmien keltaisuutta. Sairastuneet ovat myös huomanneet, että virtsa on usein tummempaa.
Hepatiitti E:llä on pitkä itämisaika. Oireet ilmaantuvat keskimäärin 40 päivän kuluttua tartunnan saamisesta (THL).
Moniko sairastuneista on joutunut sairaalahoitoon? Minkä ikäisiä he ovat olleet?
Meillä on tiedossa 42 sairaalahoitoon joutunutta. Sairaalahoitoon joutuneilla on tyypillisesti jokin taudille altistava tekijä, esimerkiksi perussairaus. Sairastuneet ovat yleensä olleet keski-ikäisiä tai iäkkäämpiä ja usein miehiä.
Vakavat, krooniset ja pitkään pysyvät hepatiitti E -infektiot ovat hyvin harvinaisia. Sellaisen taustalla on usein jokin muu maksan toimintaan vaikuttava sairaus.
Pääasiassa oireisen hepatiitti E -tartunnan saanutta hoidetaan tukihoidolla: huolehditaan siitä, että sairastunut esimerkiksi syö ja juo riittävästi, vaikka hänellä onkin huonovointisuutta. Tämä on erittäin tärkeää silloin, kun tulehdus jatkuu pitkään.
Hepatiitti E voi tarttua ihmisestä toiseen ulosteen välityksellä, mutta se ei ole kovin yleistä.
Onko kuolemia tiedossa?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedossa on yksi tapaus, jossa tartunnan saanut henkilö on kuollut. Vielä ei tiedetä, oliko hepatiittitartunnalla merkitystä kuolemaan.
Puhutaanko Suomessa jo hepatiitti E -epidemiasta?
Kyllä. Epidemia on tilanne, jossa sairastumisia on tavanomaista enemmän tiettynä ajanjaksona tietyllä alueilla.
Mitä hepatiittitartuntojen ja Kotivaran lihavalmisteiden yhteydestä tiedetään tällä hetkellä?
Meillä on tällä hetkellä käynnissä tapausverrokkitutkimus. Selvitämme siinä sekä tartunnan saaneiden että väestörekisteristä satunnaisesti valittujen vertailuhenkilöiden meevurstituotteiden käyttämistä. Yritämme sen avulla haarukoida tartunnan lähdettä tarkemmin. Vertaamme myös meetvurstista löytynyttä hepatiittivirusta potilaista löytyneeseen virukseen.
Ruokavirasto tekee samalla jäljitystutkimuksia ja ottaa näytteitä elintarvikkeista. Toivoisin, että meillä olisi ensi viikolla lisätietoa sekä virusvertailuista että tapausverrokkitutkimuksesta.
Voiko hepatiitti E:tä olla muissakin elintarvikkeissa kuin näissä, jotka nyt vedettiin pois myynnistä?
Kyllä. Virusta saattaa olla lihatuotteissa, jotka eivät käy läpi kuumennuskäsittelyä. Sika on hepatiitti E -viruksen pääsäilymö Euroopassa. Virusta on löydetty myös villisiasta, peuroista ja hevosista. Hepatiitti E ei ole sellainen taudinaiheuttaja, jota rutiinisti ja säännönmukaisesti tarkistettaisiin elintarvikkeista. Sen takia voi olla, että sitä on myös muissa tuotteissa. Pyrimme nyt selvittämään tartunnan lähteitä laajasti.
Saako tartunnan todennäköisemmin, jos on syönyt isoja määriä hepatiitti E -virusta sisältävää tuotetta?
Monen taudinaiheuttajan kohdalla ajatellaan, että syöty taudinaiheuttajien määrä voi vaikuttaa itämisaikaan tai oireisiin. En ole nähnyt tällaisia tutkimuksia hepatiitti E:stä.
Hepatiitti E:tä on todettu THL:n tartuntatautirekisterin mukaan eri puolilla maata, mutta määrät vaihtelevat. Onko tilanne joillain alueilla pahempi kuin toisilla?
Pohjois- ja Itä-Suomesta on ilmoitettu väestöön nähden eniten sairastumisia. Emme tiedä vielä, mistä se johtuu. Tulevat selvityksemme toivottavasti antavat tähän vastauksia.