PARIISI Euroopassa on kohistu Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Pariisin Ukraina-kokouksessa antamasta lausunnosta. Macron sanoi, ettei Ukrainan tukemisessa tule sulkea mitään pois, ei myöskään maajoukkojen lähettämistä Ukrainaan.
Ranskalaisen geopolitiikan tutkijan mukaan Macron viittasi puheillaan siihen, että Euroopan tulisi varautua myös Ukrainan luhistumiseen.
– Siinä tapauksessa olisi aika todennäköistä, että jonkinlainen useiden maiden koalitio puuttuisi suoraan tilanteeseen, arvioi tutkija ja kirjailija Ulrich Bounat.
Tutkija muistuttaa, että tällä hetkellä Ukrainan tukemiseksi on muitakin keinoja, kuten varustaminen.
– Jos pahin kuitenkin tapahtuisi, mihin asti Eurooppa olisi valmis menemään? Se on Macronin puheiden pohjaviesti, ranskalaisessa Open Diplomacy -instituutissa työskentelevä Bounat sanoo.
Saksan johtoa ärsyttää Macronin keuliminen
Macronin tiukentuneet kommentit ovat aiheuttaneet kitkaa myös Ranskan ja Saksan välille. Politiikan tutkijan mukaan taustalla on maiden täysin erilainen strateginen ajattelu sekä kilpailu Euroopan johtajuudesta.
– Ranska ajaa eurooppalaista puolustusta, kun taas Saksa nojaa vahvasti Yhdysvaltoihin ja Natoon. Ranska haluaa ottaa entistä selkeämmin ulkopoliittisen johtajan roolin Euroopassa ja Saksan johtoa ärsyttää Macronin keuliminen, Bounat sanoo.
Ranskan uskottavuutta haittaa kuitenkin se, että maan taloudelliset panostukset Ukrainan tukemiseksi ovat jääneet Saksaa vaatimattomammiksi.
– Tähän asti Ranskan tuki on ollut poliittista ja Saksan taloudellista. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Ranskakin saattaa viimein lunastaa suuret puheensa ja toimittaa Ukrainaan nykyistä selvästi enemmän raskasta aseistusta, tutkija Bounat sanoo.
Ukraina-tuesta on kehkeytynyt Ranskassa sisäpoliittinen kiista
Ranskan parlamentin alahuone eli kansalliskokous äänesti myöhään tiistaina Ukrainan ja Ranskan välisen turvallisuussopimuksen puolesta.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Emmanuel Macronin allekirjoittama sopimus lupaa Ukrainalle kolme miljardia euroa tukea tänä vuonna.
Turvallisuussopimus hyväksyttiin äänin 378–99. Oppositiossa istuvat laitavasemmiston edustajat äänestivät sopimusta vastaan ja laitaoikeistolaisen Kansallisen liittouman edustajat päättivät jättää äänestämättä.
Neuvoa-antava äänestys ei olisi voinut enää kumota sopimusta, mutta kansanedustajat väittelivät Ukrainalle osoitetusta tuesta ja Macronin kommenteista kiivaasti.
Kansallisen liittouman Marine Le Pen puolusti Ranskan Ukrainalle jo antaman tuen riittävyyttä ja peräsi Macronilta suurempaa pidättyväisyyttä Venäjän suuntaan.
Macronin puolueen edustajat puolestaan syyttivät opposition äärilaitoja Venäjän myötäilystä.
– Kansalliskokous lähetti tänään selvän viestin Ukrainan kansalle: Ranska on rinnallanne. Äänestys oli myös totuuden hetki, sillä se erotti Ukrainan tukijat ja Kremlin rinnalla seisovat ekstremistit, kirjoitti Ranskan ulkoministeri Stéphane Séjourné viestipalvelu X:ssä.
Venäjä on lisännyt Ranskaan kohdistuvia iskuja
Ranskalaisen geopolitiikan tutkijan mukaan joukkojen lähettämisestä Ukrainaan ei ole mitään lyhyen tai pitkän aikavälin suunnitelmia, vaan Macronin kommenttien oli tarkoitus ravistella.
– Ranska haluaa asemoida itsensä Euroopan ulkopoliittiseksi johtajaksi ja toisaalta viestiä Venäjän Vladimir Putinille, että tekee tämä mitä tahansa, hän ei voi voittaa Ukrainassa, tutkija Ulrich Bounat sanoo.
Ranskan ja Macronin ärhäkkyyttä selittää sekin, että Venäjä on lisännyt viime aikoina vihamielisiä toimia Ranskaa vastaan.
Ranskassa on todistettu lukuisia venäläisjohtoisia disinformaatiokampanjoita ja kyberhyökkäyksiä, jotka ovat kohdistuneet esimerkiksi puolustusteollisuuteen.
– Ydinasemaa Ranska viestii nyt ydinasemaa Venäjälle, että olemme valmiita mihin tahansa. Kyse on tahallisen tulkinnanvaraisesta strategiasta, johon Venäjä vastaa tietenkin samalla mitalla.