Suomen rautateillä on ryhdytty testaamaan tulevien vuosikymmenten turvallisuustekniikkaa.
Kyse on uudesta junien kulunvalvontajärjestelmästä, josta sen kehittäjät kuten Väylävirasto, Fintraffic ja VR käyttävät nimeä Digirata. Se korvaa nykyisen järjestelmän koko maassa vuoteen 2040 mennessä.
Uusi tarvitaan, koska nykyinen vanhenee lähivuosina.
Alla olevalla videolla kerrotaan minuutissa, millä tavalla uutta teknologiaa jo testataan ja miten Digirata Suomessa nyt etenee.
Nykyinen kulunvalvontajärjestelmä uudistuu rataosuuksilla vaiheittain.
– Käytössä oleva järjestelmä on 1980-luvun tekniikkaa, joka on pääosin asennettu rataverkolle 1990-luvulla, sanoo projektipäällikkö Aapo Tiilikainen rataverkosta vastaavasta Väylävirastosta.
Uudistuksessa erilaiset raideliikenteen turvalaitteet vähenevät ratojen varsilta ja kulunvalvontatieto siirtyy matkapuhelimista tutuissa mobiiliverkoissa veturien kuljettajille.
Digiradan koeajot käynnistyivät viime syksynä. Järjestelmää testataan koko vuoden ajan viikoittain. Kouvolan, Kotkan ja Haminan väli valikoitui testialueeksi, koska rataa ja sen vanhoja turva- ja opastinlaitteita olisi uudistettu nyt joka tapauksessa.
Nopea tiedonkulku lisää turvallisuutta
Junien kulunvalvonta tarkoittaa useita erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka muun muassa valvovat junien nopeuksia ja antavat veturien kuljettajille tietoa muista radoilla liikkuvista junista.
Tarvittaessa kulunvalvontajärjestelmä pystyy myös pysäyttämään junan automaattisesti.
Tarkkaavaisille junamatkustajille näkyvimpiä kulunvalvontajärjestelmän laitteita lienevät ratojen varsilla pylväissä olevat junien liikennevalot.
Tulevaisuudessa veturinkuljettaja saa nykyistä nopeammin tiedon raiteilla olevasta muusta liikenteestä.
– Kuljettajan näkökulmasta reaaliaikainen data on merkittävin ero nykyiseen verrattuna. Junaturvallisuuden kannalta kehitys menee selvästi eteenpäin, sanoo Pasi Löppönen, joka on yksi Digiradan testiveturin 12 kuljettajasta.
Tavoitteena parempi matkustajakokemus
VR:n Digirataa koskevat odotukset liittyvät muun muassa matkustaja- ja tavaraliikenteen luotettavuuteen sekä siihen, että rataosuuksilla voisi kulkea nykyistä enemmän junia, matkustajia ja tavaroita.
Määrän lisääminen olisi seurausta siitä, että junien sijainnit tiedetään tulevaisuudessa nykyistä huomattavasti tarkemmin. Käytännössä siis junavuoroja olisi nykyistä tiheämmin.
– Uuden järjestelmän avulla junat kulkevat täsmällisemmin. Lisäksi esimerkiksi matkustajat saavat ajantasaisempaa tietoa junien aikatauluista ja mahdollisista häiriöistä, kuvailee hankejohtaja Jonas Eriksson VR:ltä.
Junaliikenteen turvalaitteista johtuvien häiriöiden määrän pitäisi tulevaisuudessa vähentyä, koska myös turvalaitteiden määrä ratojen varsilla vähenee.
Väyläviraston mukaan koko Digiradan kustannukset vuoteen 2040 mennessä ovat noin 1,7 miljardia euroa.
Korjaus 8.5.2024: Muutettu sanan Digirata kirjoitusasu oikeaksi.