Vielä 1960- ja 1970-luvuilla oli yleistä, että ihmiset suojasivat vaatteensa koiperhosilta naftaliinia sisältävillä koipalloilla. Esimerkiksi talvivaatteet oli tapana sulkea kesän ajaksi pukupusseihin, joiden pohjalle pudotettiin valkoisia, pahalta haisevia naftaliinipalloja.
Tuolloin ei vielä tiedetty, että koipallot voivat olla haitallisia myös ihmisille. Naftaliini voi aiheuttaa muun muassa iho-oireita sekä hengitysteiden ja silmien ärsytystä. Sen epäillään aiheuttavan myös syöpää pitkäkestoisessa altistumisessa korkeille pitoisuuksille.
Vaikka naftaliinia sisältäviä koipalloja ei enää saa myydä, sillä käsiteltyjä vaatteita voi päätyä ihmisten ostoskoreihin kirpputoreilla ja vintage-myymälöissä.
Kymenlaakson museon tutkija Jaana Kataja on törmännyt naftaliiniin aiemmassa työssään museon tekstiilikonservaattorina, ja myös yksityiselämässään ostettuaan kirpputorilta vintage-vaatteita ja kansallispukuja.
– Sitä voi olla ihan missä vaan vaatteissa ja kodin tekstiileissä, Kataja sanoo.
Katajalle naftaliinilla suojattujen vaatteiden käsittelystä on tullut päänsärkyä ja pahaa oloa.
Naftaliinilla on voimakas ominaishaju, josta se on mahdollista tunnistaa. Hajun voisi kuvailla muistuttavan ratapölkkyjen hajua.
Aina vanhat, naftaliinilla käsitellyt vaatteet eivät Katajan kokemuksen mukaan kuitenkaan haise – ennen pesua.
– Naftaliini liukenee veteen, ja liuetessa siitä lähtee todella paha, kemikaalimainen haju, Jaana Kataja sanoo.
Pesu auttaa
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin, lääkäri-toksikologi Tiina Santosen mukaan naftaliinia voi todellakin olla vaatteissa, jotka on aikoinaan suojattu koipalloilla.
Vanhoissa, käytettyinä ostetuissa vaatteissa on toisaalta se hyvä puoli, että todennäköisesti niitä on pesty monia, monia kertoja.
– Eihän niistä enää siinä määrin liukene aineita. Eniten vaikkapa väriaineita liukenee uusista vaatteista käyttöiän alussa, Tiina Santonen sanoo.
Tiina Santosen mukaan naftaliini haisee hyvin pienillä pitoisuuksilla, ja jos hajua ei tunnu, naftaliinista ei tarvitse olla huolissaan.
Hyvä uutinen on, että naftaliinin saa vaatteesta pois.
– Kyllä se kunnon pesulla ja tuuletuksilla sieltä lähtee. Naftaliini on hyvin haihtuvaa, eikä siitä sen jälkeen ole vaaraa, lääkäri-toksikologi Tiina Santonen sanoo.
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäksen mukaan moni ihminen ei pese uusinakaan ostamiaan vaatteita ja muita tekstiilejä ennen käyttöä.
– Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun meille on soitettu uusista lakanoista, joista tulee oireita. Kun kysymme, onko ne pesty, vastaus on että ”aijaa, pitääkö nämä pestä”. Ei ajatella, että niissä voi olla jotain kemikaaleja, Ijäs sanoo.
Katariina Ijäksen mukaan monet nykyaikanakin käytetyistä tekstiilinkäsittelyaineista ovat vesiliukoisia.
– Sen takia vaatteet on aina hyvä pestä, Ijäs sanoo.
Ijäksen mukaan tällä hetkellä vaateteollisuudessa on käytössä noin 8 000 erilaista kemikaalia, joilla vaatteita käsitellään.
– Emme me välttämättä tiedä niistäkään, kuinka terveysturvallisia ne kaikki ovat.
Vintage-liikkeen yrittäjä valikoi vaatteet tarkkaan
Kouvolan Kuusankoskella toimivan Vintage Frilla -liikkeen omistaja Eija Laine on harvemmin törmännyt naftaliiniin vintage-vaatteissa. Hän etsii vaatteita myyntiin kiertelemällä kirppareilla. Ostopäätöstä tehdessään hän kiinnittää huomiota vaatteiden hajuun.
– En osta sellaisia, jotka haisevat. Valikoin vaatteet myyntiin tosi tarkkaan, Eija Laine sanoo.
Jos vanhojen vaatteiden kaupoilla tulee vastaan vaate, joka on todella ihana, mutta haisee, Laine kuitenkin kannustaa yrittämään puhdistusta.