Kia Olin aloitti 11 vuotta sitten opiskelemaan ensimmäistä kertaa kertaa saamen kieliä.
Hän oli vastikään muuttanut Nurmijärveltä Inariin, joten tuntui luontevalta puhua ja ymmärtää asuinpaikkansa omia kieliä. Alkuun hän oppi pohjoissaamen, mutta myöhemmin kiinnostus heräsi myös vähemmän puhutun, koltansaamen kielen taitamiseen.
Ensimmäisillä kielikurssilla ollessaan hän ei olisi uskonut, että jonain päivänä hän myös opettaa muille ihmisille uhanalaista koltansaamen kieltä.
– Tämä vain meni näin. En minä tätä oikeastaan ikinä päättänyt, mutta vähitellen huomasin olevani opettajan koulutuksessa, kertoo Olin.
Oppilaita riittäisi, mutta opettajista on pula
Kielten oppiminen on aina kiinnostanut Olinia. Saamen kielten kohdalla hän kuitenkin ymmärsi, että kyse on jostain tärkeämmästä.
Uhanalaisella koltansaamella ei ole montaa opettajaa, mutta oppilaita riittää joka ikäluokassa.
Tällä hetkellä Olin opettaa koltansaamea etäopetushankkeessa sekä Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.
Koltansaamen kielikurssit täyttyvät nopeasti ja kursseille riittää tunkua. Koltansaamea opiskelee etäyhteyksin yli 50 oppilasta, Olinin ja toisen kielenopettajan opetuksessa.
– Ensimmäistä kertaa opettaminen oli pelottavaa. En tiennyt ollenkaan, mitä olen tekemässä. Täytyi vain aloittaa ja itse päättää, mitä heille opetan.
Olin kertoo oppineensa etäopettajuuden niksit parissa vuodessa. Apua opettajan työhön on tuonut se, että hän on itsekin ollut samassa tilanteessa monien opiskelijoiden kanssa.
Olin on opetellut kielen vasta aikuisiällä, joten hän kertoo toimivansa elävänä esimerkkinä siitä, että kielen voi oppia vielä nelikymppisenäkin.
– Voin itse puhua siitä, että olen vasta viisi vuotta sitten alkanut opiskelemaan koltansaamea. En silloin tiennyt, miten se tulisi menemään, mutta oppiminen on kuitenkin mahdollista.
Kielen menetys on yleinen taakka Saamenmaalla
Aikuisopiskelijoista moni haluaa oppia oman sukunsa kadonneen kielen, tai tukea opia lapsia kielen oppimisessa.
Kielen oppimiseen liittyy usein myös suuria tunteita.
– Se on vaikeaa ja siitä on tärkeää puhua. Olen kuullut monen sanovan, että olisi paljon helpompaa, jos oppisi minkä tahansa muun kielen, kuin koltansaamen, kertoo Olin.
Opettajana hänen täytyy ymmärtää saamelaisten kielitaakkaa. Ajan mittaan hän on kehittänyt tärkeän keinon käsitellä opiskelijoiden ristiriitaisia tunteita. Opiskelijoille voi hyvissä ajoin tehdä selväksi, että kielen menetys on todella yleinen taakka Saamenmaalla, eivätkä he paini yksin asian kanssa.
– Uskon, että on tärkeää nähdä muita, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa, sanoo Olin.
Olinin mielestä kielenelvytys ei ole koskaan ollut vain yhdestä henkilöstä tai perheestä kiinni. Kyseessä on paljon suurempi, kokonaisen kansan yhteinen taakka.
Se on jo kuitenkin todella paljon, että opiskelijat ovat tulleet kurssille ja ovat valmiita tekemään työtä kielen eteen. Se, että osallistuu kurssille tänään, on jo paljon, kertoo Olin.
Tämä artikkeli on syntynyt ainoan Suomessa julkaistavan koltansaamenkielisen Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain-podcastsarjan pohjalta.
