Euroopan täytyy satsata enemmän omaan puolustukseensa riippumatta siitä, onko Yhdysvaltain seuraava presidentti Donald Trump vai ei, sanoi Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski Suomen-vierailullaan.
Hän tapasi Helsingissä torstaina tasavallan presidentin Alexander Stubbin ja ulkoministeri Elina Valtosen (kok.).
– Suomi ei halua olla taas Venäjän siirtomaa. Puola ei halua olla taas Venäjän siirtomaa. Ja Ukrainalla on oikeus olla olematta Venäjän siirtomaa. Yhdessä teemme kaikkemme, jotta niin ei tapahtuisi, Sikorski sanoi lehdistötilaisuuden aluksi pitämässään puheenvuorossa.
Puolan presidentti Andrzej Duda sanoi tällä viikolla, että Nato-maiden pitäisi Venäjän uhan vuoksi nostaa puolustusmenonsa kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nykyinen tavoite on kaksi prosenttia. Vain kolmasosa maista on yltänyt vielä edes kahteen prosenttiin, ja ainakin Yhdysvallat ilmaisi olevansa skeptinen Dudan ehdotuksen realistisuudesta.
Helsingissä Sikorski sanoi toivovansa, että heinäkuun Washingtonin-huippukokouksessa useampi Nato-maa ilmoittaisi saavuttavansa kahden prosentin tavoitteen.
Puolan puolustusmenot ovat lähellä neljää prosenttia BKT:sta. Suomi ylitti viime vuonna kahden prosentin. Suoraan Sikorski ei keskiviikkona vaatinut isäntämaataan lisäämään puolustusmenoja kolmeen prosenttiin.
– Me olemme Naton reunavaltioita. Ei ole sattumaa, että Venäjän naapurissa käytetään enemmän rahaa puolustukseen, hän muotoili.
Sikorski ja Valtonen keskustelivat myös rajapolitiikasta. Kumpikin muistutti, että maat ovat naapurinsa hybridioperaation kohteena. Venäjä alkoi syksyllä työntää siirtolaisia rajan yli Suomeen, ja Valko-Venäjä on harjoittanut samaa Puolan-rajalla jo vuodesta 2021 lähtien.
– Nämä ihmiset eivät ole päätyneet Puolan ja Valko-Venäjän rajalle sattumalta. Kyseessä on EU:n vastainen hybridioperaatio, jonka puikoissa ovat [Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr] Lukašenka ja [Venäjän presidentti Vladimir] Putin, Sikorski sanoi.
Sikorski edustaa Puolan uutta hallitusta, joka nousi valtaan viime vuoden lopulla. Hänen mukaansa uuden hallituksen rajapolitiikka ei eroa juurikaan edeltäjästään, mutta hybridioperaatioille on löydettävä ”kohdennettu ja inhimillinen vastaus”.
Rajalla on vuodesta 2021 lähtien kuollut ainakin 55 ihmistä, mukaan lukien lapsia, jotka Puolan rajavartiosto on työntänyt takaisin Valko-Venäjälle, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.