Vihreään siirtymään tarvitaan mineraaleja, jotka hupenevat lähivuosikymmeninä. Ratkaisuja uusiutuvan energian tarpeisiin haetaan siksi nyt merenpohjasta. Monet valtiot suunnittelevat syvänmerenkaivauksia.
Kokosimme tähän juttuun merien kaivostoimintaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä.
1. Mitä Norja päätti?
Norjan parlamentti eli suurkäräjät hyväksyi tammikuun 9. päivänä hallituksen suunnitelman, jossa osa Norjan merenpohjasta voitaisiin avata syvänmeren kaivauksille.
Norjan konservatiivihallitus perustelee päätöstä sillä, että Norja voisi edistää vihreää siirtymää merenpohjasta löytyvien mineraalien avulla. Pääosin arktisella alueella sijaitseva alue on lähes Suomen kokoinen. Se kattaa noin 280 000 neliökilometrin alan. Jokainen kaivoslisenssihakemus käsitellään erikseen.
Vuoden 2023 alussa Norjan energiaministeriön meriosasto julkaisi raportin jonka mukaan merenpohjassa on mineraaleja kuten kuparia, sinkkiä ja kobolttia.
Varsinaista kaivostoimintaa ei ole vielä aloitettu. Yksi luvan hakijoista on Loke Minerals -yhtiö.
Toimitusjohtaja Walter Sognnes sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa, että toiminnan taloudellista kannattavuutta ja ympäristövaikutuksia selvitellään. Kaivaukset voisivat häen mukaansa mahdollisesti alkaa 2030-luvun alussa.
2. Mitkä maat ovat liikkeellä?
Kaivostoimintaa virittelevät muun muassa Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat. Tyynenmeren saarivaltio Nauru ilmoitti pyrkivänsä yhteistyöhön kanadalaisen kaivosyhtiön The Metals Companyn kanssa. Naurun lisäksi esimerkiksi juuri Norja ja Kiina voivat edetä suunnitelmissaan itsenäisesti, sillä syvänmeren kaivostoiminta kuuluu näiden maiden kansalliseen lainsäädäntöön.
Valtioiden lisäksi merenpohjan mineraaleja tavoittelevat kansainväliset kaivosyhtiöt. Toimintaa säätelee löyhä merioikeusyleissopimus. Merenpohjaa valvoo YK:n alainen kansainvälinen merenpohjavirasto ISA.
3. Mitä merenpohjasta löytyy?
Norjan suunnittelemalla kaivausalueella enimmillään neljän kilometrin syvyydessä on kobolttia, nikkeliä, kuparia ja mahdollisesti litiumia. Esimerkiksi kuparia voisi löytyä arviolta 38 miljoonaa tonnia.
Kriittisiä mineraaleja sisältäviä, mahdollisesti miljoonien vuosien aikana syntyneitä monimetallinoduuleja löytyy erityisesti Clarion-Clippertonin alueelta Pohjois-Tyynellämerellä. Mineraaleja voidaan erottaa noduuleista. Noduuleista saadaan myös harvinaisia metalleja kuten ceriumia, lantaania, neodyymiä, gadoliniumia ja samariumia.
Syvyyksissä on myös metallipitoisia hiekkaesiintymiä, merenpohjan repeämien eli savuttajien läheisyydessä olevia esiintymiä ja niin kutsuttuja upamalmeja, joissa piilee louhittavaksi esimerkiksi platinaa, kultaa ja timantteja.
4. Miten mineraaleja kaivetaan?
Käytännössä mineraaleja kerättäisiin automatisoitujen robottikeräinten avulla.
Katso tästä animaatiosta, miten keräys voisi tapahtua:
5. Miksi kaivauksia vastustetaan?
Syvänmeren kaivostoiminnan vaikutuksia merten ekosysteemille ei vielä tunneta. Syvyyksiä on tutkittu vähän, kaivostoiminnan vaikutuksia tunnetaan vielä vähemmän. Hanke onkin synnyttänyt Norjassa kiivaan keskustelun.
Viime vuonna ympäristöjärjestöt vaativat yhteisessä lausunnossaan hallitusta perumaan projektin, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK.
Myös Norjan Geologian tutkimuslaitos NGU on arvostellut kaivossuunnitelmia.
Kysymyksiä herättää myös itse kaivausprosessi. Merenpohjan sedimentti nousee keräämisen aikana pohjasta ja kulkeutuu uusille alueille. Tutkijoiden mukaan sedimenttipilvet saattavat haudata alleen tai tukehduttaa merenpohjan eliöitä.
Katso videolta perustiedot syvänmeren kaivostoiminnasta:
6. Millaisia resursseja merenpohjassa piilee?
Kaivostoimintaa viritellään, koska merenpohjassa arvioidaan olevan runsaasti mineraalivarantoja.
Syy mahdolliselle mineraaliryntäykselle käy ilmi tästä grafiikasta.
Merissä arvioidaan olevan esimerkiksi kobolttia jopa yli viisinkertainen määrä maaperästä koskaan louhittuun kobolttimäärään verrattuna.
Juttuun on haastateltu Loke Minerals-yhtiön toimitusjohtajaa Walter Songnnesia, Geologian tutkimuskeskuksen erikoistutkijaa Joonas Virtasaloa, Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkijaa Krittika Singhiä, meribiologian professori Geir Jonssonia Norwegian University for Technology and Science-yliopistosta ja meribiologian professori Jørgen Bergeä Norjan Arktisesta yliopistosta.
Kuuntele aihetta käsittelevä Maailmanpolitiikan arkipäivää -lähetys:
