Tuhansista ojitetuista suometsistä on tullut nopeasti iso ilmastopäästöjen lähde.
Tuoreiden vahvistettujen tietojen mukaan päästöt metsämaasta lisääntyivät vuodessa yli kymmenellä prosentilla.
Toisin kuin muiden ilmastopäästöjen kohdalla, ojitettujen suometsien päästöt ovat viime vuosina kaksinkertaistuneet. Tutkijat ennakoivat, että päästökehitys jatkuu ilmaston lämmetessä ja niistä tulee Suomen suurin ilmastopäästöjen lähde. Ne vastaavat nyt lähes neljännestä Suomen kaikista nettopäästöistä.
Kehitys tarkoittaa myös sitä, että talouskäytössä olevien suometsien puusto ei enää sido riittävästi kasvaneita maaperäpäästöjä.
Vuoden 2022 mittaustulos vaikuttaa lisäksi oleellisesti siihen, että koko maan metsänielu on pieni. Metsänielujen vähäisyys tai puuttuminen on tutkijoiden mukaan merkittävä este sille, että Suomi voisi täyttää sekä omia että EU:n hyväksymiä ilmastotavoitteita.
Päästöt jo nyt energiantuotannon tasoa
Päästöjen kasvu ei sinänsä tule tutkijoille yllätyksenä. Kun ilmasto lämpenee, suometsien turpeen ja elävän kasvuston hajoaminen kiihtyvät. Päästöjen on odotettu nousevan, mutta nousuvauhti on kuitenkin yllättänyt.
Lämpötilan vaikutusta on huomioitu nyt muutaman vuoden ajan osana uutta laskentamallia ja lisäys on huomioitu myös vanhoihin tietoihin.
Laskennan muutosten seurauksena ojitettujen suometsien maaperäpäästöt ovat kasvaneet selvästi suuremmiksi kuin liikenteen päästöt. Liikenteen päästöt ovat todennäköisesti jo kasvaneet ja ovat yhä kasvussa sen seurauksena, että nykyhallitus on jatkamassa väliaikaiseksi tarkoitetun polttoaineiden jakeluvelvoitteen alennusta.
Suometsien päästöjen kasvu on kuitenkin tuoreimpien virallisten lukujen valossa omassa luokassaan. Useina viime vuosina lisäys on ollut yli 10 prosenttia. Kymmenessä vuodessa päästöt ovat kaksinkertaistuneet. Tähän mennessä sähkön ja lämmön tuottamisesta on syntynyt eniten päästöjä, mutta jo nyt suometsien kokonaispäästöt ovat samaa tasoa. Energiateollisuuden päästöt jatkavat vähenemistään.
Tutkijoiden mukaan huolestuttavaa on lisäksi se, että päästöt tulevat todennäköisesti vain kasvamaan.
– Lämpeneminen lisää päästöjä samalla kun puiden kasvu voi olla lämpenemisenkin takia vähentynyt. Tämä on huono yhdistelmä. Tulee takkiin vähän joka suunnalta, sanoo tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Maaperäpäästöt voivat kasvaa lisää samalla tavalla kuin ne ovat tehneet viime vuosina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskilämpötila on noussut puolella asteella Suomessa ja vastaava nousu jatkossa lisää maaperän ilmastokaasuja karkeasti arvioituna 5 miljoonalla tonnilla, eli yli 17 miljoonaan tonniin vuodessa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpeneminen on jatkumassa voimakkaana myös jatkossa.
– Jos suot pidetään ojitettuna, eikä niitä saada selvästi märemmäksi, ilmaston lämpeneminen tarkoittaa valitettavasti lisäpäästöjä myös jatkossa samaa tahtia. Maaperän hajottajamikrobit tykkäävät lämmöstä, kertoo erikoistutkija Paavo Ojanen Lukesta.
Lämpötilan nousua ei ole huomioitu esimerkiksi tuoreessa Luken arviossa maa- ja metsätalouden päästökehityksestä vuoteen 2035 mennessä. Arvio antoi synkän kuvan Suomen mahdollisuudesta tavoittaa hiilineutraalisuus vuonna 2035.
Suometsien maaperästä tulevien ilmastopäästöjen kasvu vastaa niitä määriä, joita on arvioitu saatavan metsäteollisuuden päästöjen talteenotosta mahdollisesti vuosikymmenen loppupuolella.
Puut eivät enää riitä sitomaan suometsien päästöjä
Keskilämpötilan nousun ennakoidaan tutkijoiden mukaan lisäävän päästöjä jo lähivuosina. Lisäksi sitä, miten suometsien puita kaadetaan siinä vaiheessa, kun puut ovat niin sanotusti hakkuuiässä, ei tällä hetkellä huomioida tutkijoiden mukaan riittävästi Suomen ilmastopäästöissä.
– Ainakin avohakkuiden jälkeisinä vuosina tulee hyvinkin iso päästö samalla, kun puuston nielu häviää, Ojanen sanoo.
Ojitetut suometsät ovat muuttuneet vuoden 2022 tietojen mukaan ensimmäistä kertaa laskennallisesti niin sanotuksi päästölähteeksi.
Kun maaperän kokonaispäästöt otetaan huomioon, suometsät ovat nettona noin 3 miljoonan hiiliekvivalentin verran päästölähde.
Hakkuut lisäävät tutkimusten mukaan usealla tavalla suometsien päästöjä. Ongelmallisia ovat etenkin rehevissä kuusikorvissa tehtävät avohakkuut.
Ensimmäisten mittausten mukaan päästöt voivat olla lähes kolminkertaisia avohakkuun jälkeen siihen verrattuna, mitä Suomi ilmoittaa nyt epäsuorasti niiden päästöiksi.
– Avohakkuiden jälkeiset päästöt kaikilla tutkimuskohteilla ovat olleet todella isot, Lehtonen sanoo.
Päästöt voivat vastata yli puolta kaikista päästöistä
Suometsissä on moniin muihin alueisiin verrattuna paljon hakkuukypsää metsää. Soiden kuivatus metsätalouskäyttöön oli huipussaan 60-luvun lopulla, joten puita tulee jatkuvasti lisää hakkuuikään.
Hakkuukypsää metsää on tällä hetkellä vajaat 400 000 hehtaaria. Metsiä on etenkin Pohjois-Pohjanmaalla, mutta paljon myös etelämpänä. Jos hakkuut lisääntyvät ja kaikki nyt hakattavissa olevat puut kaadettaisiin suometsistä avohakkuilla, niistä voisi vapautua hiilidioksidia yli 10 miljoonaa tonnia.
Käytännössä suometsien puita kaadetaan edelleen avohakkaamalla. Turvemetsissä on kaadettu avohakkaamalla puita keskimäärin vajaalla 50 000 hehtaarilla vuosittain. Tästä syntyvä päästölisäys voi olla useita miljoonia tonneja ilmastokaasuja.
Hiilidioksidin lisäksi hakkuista vapautuu merkittäviä määriä muita voimakkaita ilmastokaasuja, typpioksiduulia ja metaania, joiden määristä ei ole tarkkoja seurantatietoja. Suometsien päästöt voivat vastata vuosikymmenen lopussa yli puolta ilmastotavoitteiden mukaan lasketuista päästöistä. Vastaavia keinoja päästöjen vähentämiseksi ei ole vielä olemassa.
Jo lämpötilan vaikutuksen takia Suomen ilmastotavoitteiden kannalta tärkeä koko metsien hiilinielu voi muuttua päästölähteeksi. Tämä olisi iso historiallinen muutos. Suomen metsät voivat muuttua suometsien lisäpäästöjen takia reiluksi päästölähteeksi, vaikka hakkuutaso jäisi alemmaksi kuin viime vuosina on nähty.
– Voidaan ajatella, että jatkuvapeitteinen kasvatus on ratkaisu siitä syystä, että sen avulla vältetään ojitetuissa korvissa avohakkuiden aiheuttama iso päästö, Lehtonen sanoo.
Poliitikkojen pitää nykyisten sitoumusten mukaan löytää muutoksen jälkeen keinoja kuitata mahdollisesti isotkin lisäpäästöt. Suomella on jo nyt EU-velvoitteiden kanssa vaikeuksia. Suometsien päästöt voivat vastata vuosikymmenen lopussa yli puolta ilmastotavoitteiden mukaan lasketuista päästöistä. Vastaavia keinoja päästöjen vähentämiseksi ei ole ainakaan vielä olemassa.
Nielu on vuoden 2022 vahvistettujen tietojen mukaan ollut vajaat 5 miljoonaan tonnia hiiliekvalenttia, mikä on noin kymmenesosa siitä mitä nielu oli vuosikymmen sitten. Nielun häviäminen lisää merkittävästi ilmastopolitiikan niin sanotun maankäyttösektorin päästöjä, joilla on keskeinen merkitys niin EU:ssa kuin Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.
Hakkuutapaa muuttamalla päästöjä ei juuri saada vähennettyä
Tutkijat ovat usean vuoden ajan arvioineet, voitaisiinko avohakkuun jälkeisiä isoja päästöjä välttää. Tutkijat suosittelevat edelleen avohakkuiden sijaan hakkuita, joissa metsistä hakattaisiin niin sanotulla jatkuvalla kasvatuksella vain osa kerrallaan.
Tarkentuneet tutkimustulokset kuitenkin kertovat, että jatkuvan kasvatuksen ilmastohyödyt voivat jäädä arvioitua selvästi pienemmiksi.
Suurin hyöty tulee tutkijoiden mukaan siitä, että metsiin jäisi puita, jotka sitovat koko ajan edes pienen osan suometsien puuston nielua isommista maaperäpäästöistä.
– Jos vesi on alun perin syvällä, jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen vaikutus turpeen päästöihin jää melko pieneksi, kertoo tutkimusprofessori Mikko Peltoniemi Lukesta.
Perusongelma suometsissä on se, että kuivatetusta turvemaasta on vapautunut ja vapautuu hiiltä ilmakehään, niin kauan kunnes turvekerros käytännössä häviää pohjaveden yläpuolelta.
Avohakkuun ison kertapäästön lisäksi jatkuva kasvatus vähentää merkittävästi avohakkuista vesistöihin kulkeutuvia rehevöittäviä ravinteita. Jatkuvia ja kasvavia maaperäpäästöjä sillä ei tämän hetkisen tiedon mukaan juuri estetä.
21.03.2024 klo 10 Otsikkoa muutettu siltä osin, että ojitettu turvesuo vaihdettu ojitetuksi turvemetsäksi.